perjantai 18. helmikuuta 2011

18. Koulunkäyntiä ja ostostelua

Tiistaina 15.2. en tehnyt muuta kuin kävin koulussa. Klo 13-15 oli Myth-kurssin luento, jossa tällä kertaa katsottiinkin elokuva Orphée... Se oli varsin mielenkiintoinen ranskalainen elokuva. Ja meni ainakin luento sukkelasti. Klo 16-18 oli sitten taas Language and Meaning-kurssin luento, jossa tällä kertaa oli siis kertaustunti ja valittiin sitten ryhmätöiden aiheet ja muodostettiin ryhmätkin jo heti. Itse olen ryhmässä, jossa on minun lisäkseni neljä muuta tyttöä (kiinalainen, ranskalainen, turkkilainen ja saksalainen). Meinattin tehdä ryhmätyö siis Brown&Levinsonin "kohteliaisuus"-mallin vertailua, eli toimiiko se nyt esim kiinalaisessa kontekstissa vai ei.

Keskiviikkona 16.2. sain kuin sainkin itseni ajoissa pilates-tunnille klo 12-13 vaikka olinkin vähäsen myöhässä... Pilates tunnin jälkeen haahuilin kirjastossa ja klo 14-16 oli sitten Language and Humour-kurssin luento. Tällä kertaa oli sellainen aihe käsillä kuin "linguistic theories of humour - the semantic script theory". Oli ihan suht mielenkiintoinen tunti. Onneksi viisastuin tuossa muutama luento takaperin niin, että nykyisin tulostan aina vain powerpoint-muistiinpanot suoraan WOLFista, niin ei tarvitse itse niitä kirjoitella (ei niitä ehtiskään ikinä), joten nyt kun voi vaan seurata suoraan muistiinpanoja, niin jotenkin on helpompi sitten ymmärtää sekin asia. Tämän luennon jälkeen hipsinkin sitten kotiin, enkä taas tehnyt oikeastaan mitään loppuiltaan.

Torstaina 17.2. heräilin jopa hieman aiemmin kuin viime kerralla, ja kävin jopa pyykkiä pesemässä. Sitten kirjoittelin kirjeen eräälle yhdysvaltalaiselle kaverilleni ja senpä jälkeen pitikin jo raahautua klo 17-18 olevalle body sculpture tunnille. Tällä kertaa olikin vähän erilaisia harjotuksia, ja oli kivaa vaihtelua. Illalla sitten katselin vain Monty Python dokumenttia, enkä taaskaan saanut mitään sen kummempaa aikaiseksi. Olen ollut oikein ahkera opiskelija siis viime aikoina.

Perjantai 18.2. alkoi jopa siitä hyvissä merkeissä, että heräsin ennen kahtatoista. Kävin sitten suihkussa ja, koska en jaksanut alkaa aamupalaa väkertämään, niin lähdin suorilla kaupungille. Ostin aamupalaksi patongin kaupungilta, kävin postitoimistossa postittamassa kirjeen ja kysyin samalla pakettiasiaa, sanoivat, että voin lähettää senkin postin kautta paketteja. Mutta pitää nyt katsoa, jos löydän jonkun halvemman vaihtoehdon, niin sitten sitä kautta. Joka tapauksessa, tarkoituksenahan oli etsiä jokin kiva mekko/paita/hame, jota voisi käyttää sekä iltamenoissa, että muuten vaan, sekä viime viikolla ostamiini saappaisiin jokin suojausaine. No, koska minä olin taas yksin kaupungilla, eikä kukaan ollut minua rajoittamassa, en tietenkään osannut päättää mitä haluan, joten tuloksena palasin kotiin kaupungilta neljän paidan, kahden hameen, legginssien, sukkien ja alusvaatteitten kanssa. Lisäksi mukaan tarttui kolme Musen levyä (olivat alennuksessa) sekä - ihme kyllä - myös se suojaussuihke. Ai niin, ja muutama luomiväri myöskin. Tämä tyttö on tosiaan menossa ulos tänään! Tietenkin ongelmaksihan taas muodostuu mitä pukea, kun on nyt noita vaihtoehtoja noin paljon... Huomenna kuitenkin jos saisi jopa tehtyä jotain sen koulun eteen niin hyvä olisi. Sitten ainakin sais ihan vaan olla kotona sillä varjolla.

P.S. Lopussa kuvakokoelma niistä rahansyöjistä

Hame nro 1, joka on suhteellisen lyhyt, hmm. New Look (£10).
Hame nro 2, Primark (£5), kaipaa silitystä! Ruusuke irrotettava.
Paita numero 1, New Look (£7), oikein hauska, peruspaita.
Paita numero 2, Primark (£6). Tykkään tästä älyttömästi, tikru on huippu!
Toppi nro 1, Primark (£3). Tykkäsin tästä paljon.

Toppi nro 2, Primark (£3), koska en osannut päättää väristä, otin molemmat!
Musen levyt (Black Holes and Revelations £5, Absolution £4 ja Resistance £5) sekä meikkipaletit yhteensä £3.98
Sitten viime viikkoisiin ostoksiin...
Punaiset saappaat, Priceless Shoes (£10), koko 4. Ihanat, rakastan! Eivät todellisuudessa ole ihan noin punaiset.
Ensimmäiset ihan oikeasti korkeat piikki!korkokenkäni. Priceless Shoes (£8), koko 4.
Brittilä on kieltämättä kyllä tällaiselle ostoshullulle tytölle niin paratiisi kuin myös tie vararikkoon. Mutta ei voi mitään, pitää olla sitten Suomessa taas mitään ostamatta seuraavan vuoden ajan...

tiistai 15. helmikuuta 2011

17. Sosiaalisuutta, matkailua, ostoksia ja hieman ongelmiakin

Torstaina 10.2. kävin pitkästä aikaa Body Sculpture jumppatunnilla ja on kyllä myönnettävä, että hieman olin pettynyt suoritukseeni. Ei oikein tuntunut olevan minkäänlaista puhtia. No, toivottavasti ensi viikolla paremmin. Saattoi johtua siitäkin, että söin vähän huonosti sen päivän ja nukuin niin vähän. Perjantaina 11.2. kävin aamupäivästä kyselemässä sen yliopiston kuntosalikortin perään ASDAsta ja Learning Centeristä... Mutta eipä löytynyt, joten menin sitten sinne kuntosalille kysymään, että mitäs nyt ja sain sitten uuden kortin punnalla. Onneksi ei mennyt sentään sen enempää, kuitenkin 120 puntaa oli jo pelkästään se jäsenyys ja jos olisi uudesta kortista pitänyt maksaa ihan hirvittävästi niin olis kyllä harmittanut. Mutta ei onneksi. Lähdinpä siitä sitten kaupungille ostelemaan koulujuttuja ja sitten lisää jumppavaatteita (huomasin, että jos käy neljänä perättäisenä päivänä salilla, niin vaatteet tuppaavat loppumaan kesken). Kävin sitten ostamassa housut ja kaksi toppia sekä kolme t-paitaa. Sitten huomasin kenkäkaupassa olevan alennusmyynnit, joten päätin käydä katsomassa että löytyisikö sieltä mitään kivaa. Mukaan tarttuivat saappaat ja korkokengät. Ei onneksi mennyt kuin 19 puntaa, joten alennusmyynnit = rakkautta. Sain vielä aikaiseksi hankkia nekin koulujutut, mitä lähdin siis alunperinkin hakemaan.

Perjantaina illalla oli sitten klo 20 vihdoin taas sen yliopiston societyn tapaaminen (mihin siis liityin) ja oli kiva pitkästä aikaa käydä pubissa ja nähdä ihmisiä ja jopa jutella niitten kanssa! Tarkoitus oli siitä miulla vielä jatkaa klo 23 City Bariin, mutten sitten jaksanutkaan ja päätin lähteä suorilla kotiin. Tai no, matkalla keksin käydä ASDAn kautta ja sitten kotiin. Kotimatkalla kuitenkin törmäsin tuon lähipubin kulmalla yhteen niistä societyn jäsenistä ja se kysyi, että liitynkö seuraan pelaamaan biljardia. Meinasin ensin, että kun on nää ostokset et mites... Mut menin sit kuitenkin yhen pelin pelaamaan. Oli ihan mukava jutella vielä lisää ja tapasin vielä uusiakin ihmisiä siinä. Sitten reilun tunnin päästä selvisin kotiin siitä, ja juttelin vielä keittiössä olleitten tyttöjen kanssa... Loppujen lopuksi en kovin kauheasti saanut unta, kun seuraavana aamuna piti olla jo kahdeksan maissa bussipysäkillä.

Lauantaina 12.2. oli siis reissu Bathiin, josta pidin kyllä ihan mielettömästi. Matkatkaan eivät tuntuneet pitkiltä, kun nukuin molempiin suuntiin lähes koko matkan.  Ihanaa oli nähdä vähän toisenlaisia maisemia, nimittäin matkalla Bathiin nähtiin upeita kukkuloita, ja siellä oli ihania taloja rinteessä ja kyliä siellä täällä... Bath itse tuntui myös olevan rinteessä, tai ainakin rinteiden välissä, laaksossa tms... Tykkäsin paikasta ihan älyttömästi. Rakastin niitä vanhoja taloja ja katuja. Siellä oli myös ihan älyttömästi kauppoja katujen varsilla, ja siellä oli aivan ihana kirjakauppa, jossa oli seinät täynnänsä kirjahyllyjä, voi että, olisin halunnut viipyä siinä kaupassa tuntitolkulla, mutta ikävä kyllä ei ollut enää niin paljon aikaa jäljellä, kun löysin sen. Päätin, että haluan vielä joskus käydä Bathissa uudelleen, ja mielellään viipyä siellä pari päivää vaikka. Ihastuin siihen kaupunkiin täysin ja haluan nähdä enemmän kuin mitä muutamassa tunnissa ehti nähdä. Ja haluan mennä sinne mieluiten rakkaani kanssa, sillä jostain syystä se paikka vain oli niin ihastuttava. Kotona olin illalla hieman seitsemän jälkeen.

Sunnuntain 13.2. tuhlasin aivan tyystin. En saanut yhtään mitään aikaiseksi. No, luin yhden romaanin loppuun, mutta siinäpä se sitten olikin. Koulujuttuja piti tehdä, mutten tehnyt niitä yhtään. Illalla sitten juttelin ihmisten kanssa ja siinähän se aika sitten menikin. Ikävyyksiltä en silti välttynyt, vaikka koko päivän kotona olinkin, sillä eräs kämppiksistäni oli taas tuonut tänne meidän kämppään kavereitaan (kaikki miehiä, ihan tuntemattomia, ja selkeästi jonkin verran vanhempia kuin se kyseinen tyttö) ja kaikki niistä olivat ihan uskomattoman päissään joko viinasta tai huumeista. Luultavasti molemmista. No, koska olin vielä illalla hereillä ja aikeena oli käydä vielä keittiössäkin teetä tekemässä, ei oveni ollut lukossa. Yhen äkin sieltä tulee kaksi niistä miehistä sisään, minä säikähdin ihan kauheasti ja hyppäsin ylös sanomaan "what the hell are you doing here??!! GET OUT! GET THE HELL OUT OF HERE NOW!" koska olin tottakai aivan paniikissa (eivät olleet mitään pieniä miehiä ja selkeästi ihan muissa maailmoissa) ja sain ne ajettua pois huoneestani. Jäin sitten siihen ovelle, että menkää nyt hiiteen siitä ja äkkiä, alkaavat siinä selittämään, että uloskäyntiä etsivät, minä siinä näyttämään "There's the exit, can you see it, it's there go that way. It's in those BIG LETTERS do you see, go there" ja sitten nää alkaa miulle siinä valittamaan, että hyö vaan ettii sitä uloskäyntiä, et miun pitää näyttää ja se ja mie siinä koko ajan osotan ja yritän saada uppoomaan sinne kaaliin, että jumankauta jos nyt kääntäsit sitä päätäs niin näkisit sen hemmetin uloskäynnin, mutta ei.... Sitten tää alkaa miulle kiukkuumaan siinä, että mie kuulema huudan ja että mie oon väkivaltanen (en ees ollu sormellanikaan koskenu kehenkään, hyö ite yritti minuun koskee johon sanoin "HANDS OFF! DO NOT TOUCH ME!") ja sitten miun toinen kämppis tulee siihen kans kysymään, että mikä tässä nyt oikeen on ongelma ja samaa alkaavat hälle käymään... Selkeestikään eivät olleet samassa maailmassa ja se oli ihan kamalaa, koska sitten se alkoi jo yhdessä vaiheessa uhkailemaan minua kun mie vaan sanoin, että tuolla on se uloskäynti et koita nyt jumalauta mennä sinne, että "I'm not scared off you, I could do anything to you", mut sitten lähti vihdoin, ku mie sanoin että jos nyt ei samantien katoa siitä, niin mie soitan poliisit sinne, niin sitten vasta lähti. Arvatkaa olinko ihan järkyttynyt? Ei pitäis tuolleen joutuu pelkäämään omassa kämpässään... Tärisin sen jälkeen varmaan puol tuntia ainakin.

Eniten ärsyttää tuossakin jutussa se, että kun sille tytölle, joka noita aina tänne tuo, on sanottu monta kertaa, että sen pitää kattoa, että ne sen vieraat ei käyttäydy täällä tuolleen. Että niitten pitää olla täällä ihmisiks tai muuten se ei niitä tänne saa tuoda. Aiemminhan ne oli varastanu meiltä ruokaa, ja yks ilta olivat sentään tuoneet omat ruoat, mutta muuten sitten käyttivät kaikkia meidän astioita ja sotkivat keittiön ihan perusteellisesti. Ja siitä on sanottu monta kertaa, että se ei oo reilua meitä kohtaan ja että sen pitää pitää huoli ettei noin käy... Aina se on pyydelly anteeksi ja sanonut ettei niin enää käy, mutta aina vaan käy! Kaiken lisäksi niillä ei ole minkäänlaisia käytöstapoja. Todella rasittavaa, kun keskellä viikkoakin ne täällä alkaa riehumaan ja tappelemaan keskellä yötä, niin ettei saa nukuttua. Mukava mennä seuraavana päivänä luennolle umpiväsyneenä, kun yhet riehuu täällä yötä myöten.

Päätettiin nyt sitten muitten kanssa, että jos vielä kerrankin joudutaan kärsimään niistä (täällä ei kukaan tunne enää oloaan turvalliseks sillon ku ne on täällä) että kyllä tehään ilmotus siitä tytöstä, kun tuo ei selkeästikään lopu millään.

Maanantaina 14.2. eli ystävänpäivänä (hyvää ystävänpäivää siis!) oli Text, context and spin-kurssin luento kello 13-15 aiheesta "representig groups and events in the news" ja sitten analysoitiin muuan uutinen, ja oli mukava, kun ihan oikeasti ymmärsi jotain siitä analysointitehtävästä, että siitä sai jotain irtikin. Vähän helpottaa sitten sitä esseetä ajatellen, kun siihen pitää analysoida jonkin uutisteksti. Vielä pitäisi vaan onnistua lukemaan muutama teos, että voi sitten niitä viittauksia sinne laitella. Mutta ihan mukava päästä vihdoin noita esseitä tekemään, että hyvissä ajoin kun tekee, niin ei tule sitten sellainen hirvittävä kiire ja stressi, niin kuin viime lukukaudella tuli.

Se täytyy kuitenkin sanoa, että viime ajat (lukuunottamatta noita ongelmia tuon erään kämppiksen kavereitten kanssa) ovat olleet huomattavasti mukavampia ja tuntuu, että kyllä tämä tästä vielä. Että ehkä selviän kuitenkin vielä sinne toukokuuhun joten kuten järjissäni.

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

16. Paluu Wolverhamptoniin ja muutama varsin puuduttava viikko

Palasin Wolverhamptoniin siis sunnuntaina 16.1. reilun kuukauden lomailun jälkeen. Sen verran tämä yliopisto muistutteli olemassaolostaan vielä loman aikana, että piti laittaa Myth-kurssin tekstianalyysi menemään 4.1., kun palautuspäivä oli 11.1. että ehtii perille. En enää ehtinyt tehdä kyseistä analyysia ennen lomaa, joten tein sen sitten loman aikana. Tällä kertaa, kun matkustin takaisin, täytyi lähteä Joensuusta ensin junalla, sitten välietappi Lahdessa, missä kävin tapaamassa vielä isomammua ja -pappaa ennen lähtöä, josta jatkoin matkaa sitten bussilla lentokentälle. Lento taas easyJetillä Helsinki-Manchester, joka tällä kertaa olikin sitten myöhässä noin puolitoista tuntia. Täytyi siinä vaiheessa huokaista helpotuksesta, että tuli otettua se viimeinen bussi Manchesterista, tai muuten olisin jäänyt kyllä kyydistä. Kiire tuli kuitenkin vielä siihenkin viimeiseen bussiin, sen verta kauan kesti matkalaukun tulossa ja sieltä terminaalista kun ei ole mikään ihan lyhyt kävelymatka sinne bussiasemalle. No, ehdin kuitenkin ajoissa, tosin harmitti kun en ollut älynnyt ostaa sieltä lentokentältä mitään syömistä, sillä tietenkään siellä bussiasemalle ei sitten ollut mitään auki. Ostin kuitenkin automaatista limpparin ja sipsejä, niillä oli pärjättävä. Siitäpä sitten bussiin, joka oli ikävä kyllä tupaten täynnä, joten aiempi suunnitelma bussissa nukkumisesta meni kyllä ihan pieleen ja niinpä olin sitten hereillä senkin matkan. Onneksi ei matka kestänyt kuin puolitoistatuntia ja sitten oltiinkin jo taas Wolverhamptonissa (tässä vaiheessa kello oli siis paikallista aikaa 2 yöllä). Onneksi sain suoraan bussista noustuani vinkattua taksin ja pääsin sujuvasti North Roadille. Sitten ei muuta kuin matkalaukkujen hilaus huoneeseen ja eikun nukkumaan. Seuraavana päivänä nimittäin piti olla jo heti hakemassa esseetä Gender, Sex and Language-kurssilta.

Tiistaina 18.1. olikin sitten jo ensimmäiset luennot, Myth-kurssin ensimmäinen seminaari klo 13-15, jossa käsiteltiin jotain Aretalogy of Isis-tekstiä, ja Language and Meaning-kurssin ensimmäinen pragmatiikkaa käsittelevä luento klo 16-18, missä taasen tarkasteltiin sellaista asiaa kuin "conversational implicature: implying and inferring" ja Paul Gricen "Co-operative principle ja maximit". Matkalla kotiin autoin vielä muuan ranskalaisen vaihto-opiskelijan tuonne vastaanottoon hakemaan avaimia kämppäänsä, ja sitten opastin sen tänne takaisin... Huomasin sitten ettei se ollutkaan sillä hyvä, kun olivat antaneet sieltä ne turvamiehet rikkinäisen avainkortin tuohon ulko-oveen... No päästiin sisälle, kun muuan tyyppi tuli ulos sieltä samasta paikasta. Vietiin sen tavarat ylös ja sitten lähdettiin takaisin uutta avainkorttia hakemaan. Sanoivat, että eivät voi antaa uutta korttia, vaan tuleevat avaamaan sen oven. No käytiin sitten ensin kaupassa ja mentiin uudelleen sinne vastaanottoon, että pääsee tyttö sitten huoneeseensa :) Sovittiin vielä, että nähdään seuraavana päivänä, niin voidaan käydä yhdessä vaihtamassa se kortti. Seuraavana päivänä (keskiviikko 19.1.1) sitten mentiin sinne vastaanottoon, mistä lähettivät meidät toiseen paikkaan kampukselle. Onneksi olin nyt sitten sen tytön mukana, kun eihän se raukka olisi osannut sinne mennä, missä se piti käydä se kortti vaihtamassa... Käytiin vielä tulostamassa sille tytölle uudelleen sen Boarding Pass, minkä se oli vahingossa hukannut taksiin ja käytiin myös ilmoittamassa se opintotoimistossa saapuneeksi. Senpä jälkeen olikin sitten loppuviikko vapaata, enkä voi sanoa saaneeni yhtään mitään aikaiseksi. Sen verran ehkä, että tuli jo käytyä kurssikirjoja lainaamassa, joten niitä sitten lueskelin. Muuten en kyllä mitään ihmeellistä tehnyt. Lähinnä ikävöin kovasti kotio.

Seuraavana maanantaina 24.1. alkoikin sitten jo uusi kurssi, Text, Context, and Spin, ja tämä on samaan aikaan kuin viime syksynä Varieties of English oli. Mukavaa oli uuden kurssin alkaessa huomata, että siellä oli joitakin tuttuja myös edellisiltä kursseilta. Tuolla luennolla käytiin peruskäsitteitä läpi, kuten "style, spin and ideology." Tiistaina 25.1. ei ollut lainkaan Myth-kurssin luentoa, sillä nykyisin niitä on vain kahden viikon välein kaksi tuntia kerrallaan. Iltapäivällä oli kuitenkin Language and Meaning klo 16-18, missä oli sitten viime viikon jatkoa, "tests for implicature" ja "Flouting Grice's Maxims (quality, quantity, relation and manner)" ja "violating maxims" sekä "intensifying and hedging maxims". Keskiviikkona 26.1. oli myös ensimmäinen Language and Humour-kurssin luento, jossa opimme, että "studying humour is serious business" ja käytiin läpi lähinnä miten sana "humour" on kehittynyt ja millaisia erilaisia teorioita siitä on keksitty. Loppuviikkoon en taaskaan tehnyt mitään ihmeellistä. Torstaina taisi olla jotkut pippalot, mutta siinäpä se.

Maanantaina 31.1. oli jälleen Text, Context and Spin-kurssin luento ja tällä kertaa siellä käytiin sellaista aihetta kuin "language and texts as social practice/social action: manufacturing the news", johon kuuluivat mm. käsitteet "newsworthiness" ja sen eri määritelmät, sekä jonkin verran aihetta "narrative structure of news". Tiistaina 1.2. oli jälleen myös Myth-kurssin luento klo 13-15 ja tällä kertaa käsiteltiinkin aihetta Norse Myth, mikä oli sinällään ihan mielenkiintoista, tosin ärsytti muuan tyyppi kenen koko ajan piti huudella kaikenmaailman älyttömyyksiä, kuten "miten muka on voitu purkaa jotkut riimut?" (no, öö, se kieli ei oo vielä ehtinyt muuttua niin paljon, että pystyi päättelemään niitä sanoja yms) ja muutenkin jatkuvasti kyseenalaisti kaikkea sellaista, missä ei ollut varaa alkaa kyseenalaistamaan.  No, siitä selvittiin ja sain muuten sen tekstianalyysinkin takaisin, sain siitä B:n, ei ollut tarpeeksi käsitelty tekstin humoristisuutta (no ei varmasti, kunhan yritin saada sen hutaistua kasaan, niin en kyllä jaksanut kaikkeen puuttua). Illemmalla oli taas klo 16-18 Language and Meaning-kurssin luento ja siellä käytiin tällä kertaa sellaista juttua, kuin "Speech Act Theory: indirecteness", olennaista teorian kannalta oli sen kehittäjä J.L. Austin, joka ensin keksi sellaisen jutun kuin "Performative Hypothesis" mistä homma lähti liikkeelle, mutta mikä vähän kuin kaatui sitten siihen, ettei oikein pystynytkään määrittelemään erikseen mitkä on performatiivisia ja mitkä ei. Teoriaan liittyivät myös termit "Locutionary Act, Illocutionary Act ja Perlocutionary Act" joista ensimmäinen tarkoittaa sitä lausetta mikä sanotaan, toinen sitä mitä sillä lauseella tarkoitetaan ja kolmas sitä mitä kuulija ymmärtää sen lauseen tarkoittavan ja miten hän siihen reagoi. Keskiviikkona 2.2. oli sitten myös Language and Humour-kurssin luento, jossa tällä kertaa käsiteltiin aihetta "the psychology of humour". Käytiin läpi mm. Freudin teoriaa huumorista sekä "incongruity" teoriaa. Loppuviikko meni enemmän tai vähemmän Merliniä katsellessa, kurssikirjoja lukiessa ja muuten vain mitääntekemättömyyden merkeissä. Taisin käydä lauantaina pesemässä pyykkiä ja kaupassa, siinä loppuviikon suuret saavutukset.

Maanantaina 7.2. oli klo 13-15 Text, Context and Spin-kurssin luento, jossa käytiin tällä kertaa vähän tarkemmin läpi jo aiemmin mainittua "narrative structure of news"-juttua. Sitten tiistaina 8.2. raahasin itseni jopa klo 12-13 olleelle aerobic-tunnille, missä sain kyllä huomata 2kk tauon tehneen tehtävänsä. Ärsytti vähän myös se, kun ei miulla ollut hajuakaan siitä, että miten siellä tehään mitäkin, ja se ohjaaja vaan teki niitä liikkeitä eikä neuvonut mitenkään, joten vähän meni kyllä ainakin tuo eka kerta ihan pieleen. Ehkä ensi kerralla paremmin. Tuolle en vaan pääse osallistumaan kuin joka toinen viikko, kun joka toinen on se Myth-kurssin seminaarikerta klo 13. Ja aerobicissa tulee ihan oikeasti hiki ja se ohjaaja oli varmaan vartin myöhässä muutenkin, joten en mitenkään ehtisi sinne seminaaritunnille ajoissa. Kävin pyörähtämässä kotona siinä välissä suihkussa ja sitten vielä klo 16-18 oli Language and Meaning-kurssin luento, jolla käytiin tällä kertaa läpi "Politeness theory", joka kyllä oli tuttu jo sieltä viime syksyn Gender, Sex and Language-kurssilta. Huomaa tässä miten taas on menty perse edellä puuhun, kun paljon tulee sellasia juttuja nyt, mitkä on jo käynyt niillä aiemmilla luennoilla, jotka siis oli kolmannen vuoden, kun taas nämä on toisen vuoden. Noh, minkäs mahtaa, ainakin on vähän helpompaa nyt sitten. 8.2. oli myös meidän kihlauksen vuosipäivä, ja sainkin isännältä ihastuttavan Muumi-onnittelukortin. Se piristi kyllä huomattavasti muuten vähän tympeää päivää, vaikka harmittikin ihan kamalasti olla erossa juuri tuollaisena päivänä. 

Keskiviikko 9.2. alkoi sitten vähän ikävämmissä merkeissä, sillä aamusella pudotin peilin lattialle. Se tietysti meni pirstaleiksi, joten kärsin nyt sitten seitsemän vuoden epäonnesta. Siitäkin huolimatta sain itseni lähtemään Pilates-tunnille klo 12-13 vaikka alunperin meinasinkin jättää välistä. Onneksi en jättänyt, näistä tunneista mie kyllä tykkään ihan hirmuisesti. Klo 14-16 oli sitten vielä Language and Humour-kurssin luento, joten hengailin sitten yliopistolla siihen luennon alkuun asti. Tällä kertaa olin siitä fiksu, että tulostin ennen luentoa luentomuistiinpanot (en enää edes yritä kirjoittaa niitä itse, sillä naisella on joku fiksaatio noihin ppt esityksiin, toissakerralla oli 57 diaa pitkä esitys. Ei niitä kukaan ehdi kirjoittaa muistiin, eikä jaksa) ja oli kyllä paljon helpompi seurata luentoa, kun sai katsoa ne diat omasta paperista ja sai tehdä merkintöjä ja alleviivauksia. Tällä kertaa aiheena oli "sociological approaches to the study of humour" ja siellä oli ainakin viisi erilaista teoriantynkää aiheesta. Sinällään ihan hyvä, kun siinä ensimmäisessä palautettavassa esseessä pitää vertailla eri teorioita, ja sitä miten hyvin tai huonosti ne selittävät jotain itsehankittua humoristista esimerkkiä. Luento meni jopa yllättävän nopeasti, kun meillä oli siinä kesken kaiken sellainen vähän pidemmänsorttinen keskustelutuokio siitä, millaisissa yhteyksissä huumoria yleensä käytetään, missä se taas on sopimatonta ja sitten ajatuksia siitä, millaisia kulttuurieroja huumorin hyväksyttävyydessä on. Suomessa esimerkiksi lähes kaikesta tehdään pilaa tai voi tehdä pilaa saamatta aikaan hirvittävää kalabaliikkia (on muuten hassu sana, jotenkin niin vieras, vaikka kuitenkin tietyllä tavalla myös niin arkipäiväinen). 

Nyt on sitten saatettu tämäkin taas ajan tasalle, ja tästä onkin varmaan sitten helpompi jatkaa, toivottavasti myös vähän tiheämmällä päivitystahdilla, ettei tarvitse tehdä enää mitään jättimerkintöjä, ja muistaakin asiat paremmin, jos niistä on kulunut vain viikko eikä kuukausia.

lauantai 5. helmikuuta 2011

15. Lomaa edeltäneet hektiset ajat

Viimeksi tuli kirjoitettua 15.11.10 ja koska nyt on päiväys jo 5.2.11 niin täytyy sanoa, että hieman pitkäksi venähti tuo joulutauko. Jos nyt hieman takautuvasti sitten kirjoittaisi niistä joululomaa edeltäneistä päivistä. Ja sitten jos saisi itsensä taas kirjoittelemaan suht vakituisesti (kerran tai kahdesti viikossa) niin voisi helpottaa taas sitä kirjan pitämistä vaihtoajan tapahtumista. 

Mikäli katson kalenteria niin vkolla 46, päivät 15.-21.11. Olen käynyt maanantaina 15.11. lääkärissä, sillä kärsin siitä edellä mainitusta kurkkukivusta. Lääkäri tuli kuitenkin siihen tulokseen, että tulehdus oli levinnyt korviin ja siis diagnoosiksi tulikin korvatulehdus. Hoitona tähän antibioottikuuri. Sain myös sairalapun muutamalle päivälle. Koska olin itsepäinen, niin kävin kuitenkin vielä luennoilla istumassa sinä päivänä, kun kerta olin kaupungissa. Tiistaina 16.11. klo 13-14oli Myth-kurssin lukupäiväkirjan palautus ja samalla olisi pitänyt pitää minuutin mittainen esittely jostain lähteestä, jonka oli lukenut. Tässä kohtaa se sairaslappu oli ihan kohdallaan, sillä en tietenkään pystynyt puhumaan mitään ääneni ollessa edelleen täysin hukassa. Jäin kuitenkin vielä paikalle kuuntelemaan muiden lähdearvostelut. Iltapäivällä klo 16-18 olleelle Language&Meaning luennolle en kyllä enää kyennyt menemään, sillä tuli sen verran huono olo MX-laitosta kohti kävellessä. Päätin sitten mennä suoraan kotiin ja lähetin sähköpostia luennoitsijalle että olin liian kipeä tullakseni paikalle ja skannasin vielä mukaan sen sairaslomalapunkin. Sillä kertaa käsitelty aihe tosin olisi ollut modality, joten luennolla olisi tietysti parempi ollut olla paikalla. No, se vain tarkoitti sitä, että piti sitä paremmin lukea sitten sitä kurssikirjaa.

Keskiviikkona, torstaina ja perjantaina 17.-19.11. en tehnyt mitään mieleenpainuvaa, kävin toki pilateksessa keskiviikkona klo 12-13, mutta torstaina klo 17-18 olleelta Body Sculpture-tunnilta piti lähteä kesken pois, kun tuli niin huono olo. Tietysti sairaana ei muutenkaan pitäisi harrastaa urheilua. No perjantai olikin sitten kotipäivä. Lauantaina 20.11. oli reissu Oxfordiin, ja se olikin mukavan erilainen paikka Wolverhamptoniin verrattuna. Siellä nimittäin keskusta oli lähes täysin kävelijöille varattu, todella vähän autoja missään, miljoonittain pyöriä joka paikassa, kuten myös kymmenittäin niitä yliopistoja ja collegeja (osaako joku muuten selittää mikä ero on täällä Briteissä, kun sanotaan college ja university vai onko mitään?). Ruokapaikatkin olivat ilahduttavan terveellisiä verrattuna Wolverhamptonin lukuisiin pikaruokaloihin. Oxfordissa tuli käytettyä hieman enemmän rahaa kuin muissa vierailukohteissa, ostin sieltä tuliaisia äitille ja sitten itselleni ostin vaatteita jokusen, hauskan keittiön säännöt-taulusen, oxford-paidan (kotipaidaksi lähinnä) ja tietysti postikortteja. Yhden ostin ihan vain itselleni, siinä oli erään koulun seinustalla olleiden naamojen kuva (todella masentuneen oloinen naama) ja teksti "Lecture at 9a.m." tjsp. Huvitti niin paljon se, kun tuo on kyllä niin totta. Tosin Suomessa aamuluennot alkavat yleensä klo 8, joten mietin pitäisikö tällätä siihen pieni post-it päälle ja muuttaa se numero, mutta jos nyt en kuitenkaan. Sunnuntaina sitten tuli lähinnä oltua mitään tekemättä.

Vko 47 eli päivät 22.-28.11. menivät lähinnä luentojen ja muutaman muun tapauksen merkeissä. Parasta oli keskiviikko 24.11. kun vihdoin ja viimein tapasin erään Livejournal-tuttavani, joka siis myös asuu Wolverhamptonissa. Oli mukava kuulla vähän kuulumisia ja tietysti hänen mielipiteitään paikasta ja siitä, että mitä täällä kannattaisi tehdä sillä välin kun täällä nyt on. Perjantaina 26.11. oli tarkoitus käydä jouluostoksilla Birminghamissa ja samalla tottakai tarkastin myös sen saksalaisen joulufestivaalin. Sillä kertaa en tosin saanut mitään aikaiseksi ostettua, muuta kuin itselleni vaatteita (juu, näin ei pitänyt käydä, mutta kävi) ja muutaman saksalaisen joululeivän (Stollenin) porukoille ja anopille tuliaisiksi. Niin ja tulihan sitä Glühweiniakin maisteltua, oli kyllä hyvää, tosin yllättävän vahvaa. Muu shoppailu meni sitten mukavissa merkeissä, paitsi sitten iltapäivästä kun mukava vaikutus alkoi hiipua. Loppu viikonloppu menikin sitten taas mitääntekemättömyyden merkeissä (tai ainakaan en ole kalenteriini merkannut mitään ihmeellistä ja mikäli en muista mitään siitä, niin tuskin silloin mitään ihmeellistä on tapahtunutkaan).

Vko 48 eli päivät 29.11.-5.12. olivat kiireisiä, sillä ensinnäkin tietenkin oli alkuviikosta luennot ja torstaina 2.12. oli Language&Meaning moduulin semantiikka-osion koe, jonka tein yhdessä erään puolalaisen tytön kanssa etukäteen, koska halusimme molemmat viipyä pitempään joululomillamme (eikähän myöskään tarvinnut sitten joululoman aikaan siitä stressata). Tämä koe jännitti hirmuisesti, mutta olikin loppujen lopuksi aika helppo. Tuon jälkeen saikin jo sitten alkaa lukemaan toiseen kokeeseen, joka olisi maanantaina. Sunnuntaina jo vähäsen jännitti, kun viikon päästä olisi lähtö Suomeen, ja pääsisi vihdoin näkemään perhettä ja tietenkin sitä sydänkäpystä taas.

Vko 49 eli päivät 6.12.-12.12. Tämä viikko oli ihan käsittämättömän kiireinen ja ihmettelen kovin miten siitä selvisinkin suht hyvin. Maanantai alkoi sillä, että klo 15-17 oli Varieties of English koe ja se kyllä vähän jännitti, sillä arvelin, että kun kerta kokeeseen saa tuoda muistiinpanot mukanaan, että siitä nyt sitten odotetaan suuria. En ollut täysin tyytyväinen vastauksiinikaan kokeen loputtua, mutta ainakin parhaani yritin, joten se sai kelvata. Sinä iltana ei enää ollut Gender, sex and language luentoa, sillä sen sijaan meillä oli tutoriaalit tulevan esseepalautuksen tiimoilta. Itselläni oli tämä tutorial tiistaina 7.12. klo 12.30 ja sain samalla myös edellisen esseeni takaisin. Vähäsen jännitti, että millainen numero sieltä tulee, kun tämä luennoitsija oli pelotellut viikko sitten olleella luennolla, etteivät kaikki saaneet esseetään läpi ja itseäni tottakai jännitti, että kuinkahan tässä nyt sitten käy. No, sain huokaista helpotuksesta, sillä sain esseestä tulokseksi B11, ja olin siihen varsin tyytyväinen, sillä olin varautunut paljon huonompaan. Tämä essee oli todella stressaava, ja tuntui etten saisi siihen mitään aikaiseksi. Lisäksi minun oli sitä edellisellä viikolla pitänyt palauttaa toinen essee, joten sekin sai aikaan hirveän stressin ja itsestäni ainakin tuntui, etten ollut täysin tyytyväinen esseeseen. Onneksi meni ihan hyvällä tuloksella läpi kuitenkin. Kyselin siinä sitten hieman, että mitä kaikkea kannattaa olla seuraavaan esseeseen ja että tulisiko olla paljon lähteitä. Sain myös muuan artikkelin lainaan kopioitavaksi, joten siinä ainakin yksi lähde jo kasassa.

Keskiviikkona 8.12. kävin lääkärissä klo 11.30 hakemassa reseptiä NuvaRingeihin, kun ne saa täältä ilmaiseksi ja Suomessa niistä joutuisi maksamaan suht pitkän pennin. Tarkoitus oli mennä tuolloin myös Birminghamiin, mutta sen sijaan sovinkin tapaavani muuan saksalaistytön kirjastossa tulevan esseen tiimoilta, eli tutkimme siis yhdessä aineistoa Gender, Sex and Language kurssin tekstianalyysia varten. Torstaina 9.12. toimitin siis itseni keskiviikon sijaan sinne Birminghamiin jouluostosreissulle numero kaksi. Tällä kertaa jopa onnistuin siinä, ja ostin lahjoja, enkä itselleni mitään. Vanhimmille veljille ostin lämpimät villaiset "hupparit", äidille ja anopille patalaput, joissa Britannian lippu, anopille suola ja pippurisirottimet, äidille taas olin tilannut kirjan nettikaupasta, siskolle ostin synttärilahjaksi koruja, kynsilakkoja ja luomiväriä, sekä jo aiemmin Wolverhamptonista Britannian lipulla varustetun korurasian, joululahjaksi siskolle ostin laukun ja jo aiemmin Wolverhamptonista hankitun mp3-soittimen (jollainen tuli myös nuorimmalle veljelle). Valtterille tuli hankittua jo aiemmin Wolverhamptonista joku peli, joka kuulemma on harvinaisuus. Isällekin olin tilannut nettikaupasta kirjan ja myöhemmin vielä Suomesta ostin myös pyjaman vähän kuin isänpäivälahjaksi. Wolverhamptonista vielä ostin äidille tuliaisiksi Digestiven Caramel-keksejä, kun ne olivat äidin herkkuja, mutta enää niitä ei jostain syystä Suomesta löydy?

Loppuilta/yö menikin sitten Gender, Sex and Language esseetä väkrätessä, sillä se piti palauttaa jo seuraavana päivänä (oikea palautuspäivä seuraavan viikon maanantaina), kun lähdin jo sunnuntaina Suomeen. Sain kuin sainkin esseen valmiiksi, vaikken siihenkään taas ihan tyytyväinen ollut. Kuitenkin ajoissa palautettu ja se sai riittää. Illalla oli vielä tiedossa Christmas Party meidän keittiössä ja ihanat irlantilaiset tytöt olivat koristelleet koko keittiön ja käytävän joulukoristeilla oikein juhlalliseksi. Meillä oli jopa DJ-illalla ja pippalot menivät mitä mainioimmin. En tainnut muistaakseni tosin enää ulos lähteä, saattoi olla, että jäin suoraan illalla kotiin jo. Lauantaina 11.12. olisi ollut reissu Yorkiin, mutta koska todellakin olin pahoissa jälkimainingeissa edellisestä illasta, niin ei käynyt mielessäkään, että olisin lähtenyt aamulla bussikyytiin. Ei kyllä ollut lippuakaan ostettu, että sen puoleen. Illalla sain sen verran itseäni kasaan, että pesin pyykit ja tottakai piti vielä pakata matkalaukut. Nyt alkoi jo hieman jännittää kotiinlähtö, mutta onneksi lähtö oli vasta kahdentoista maissa, niin ei niin paha. En tietenkään saanut kyllä nukuttua kunnolla ja aamullakin heräsin aivan liian aikaisin, kun jännityksissäni olin niin nopea aamutoimissakin. Soitin sitten siinä yhdentoista maissa taksin puoleksi kahdeksitoista, ettei tartteisi junalle raahata niitä matkalaukkuja (jotka siis olivat täynnä tavaraa). Taksilla siis juna-asemalle, maksoi vain 3 puntaa, joten ei mikään älytön hinta. Junalla sitten klo 12.19-14.17 Manchesterin keskustaan, josta jatkoyhteydellä Manchesterin lentokentälle. Sieltä sitten piti raahautua lentokentän juna-asemalta ulkomaanlentojen terminaalille, ja matka ei kyllä ollut mikään lyhyt. Siihen vielä tietenkin päälle erinäiset harhailut, kun en ollut aivan varma mihin piti mennä. No pääsin kuitenkin onnellisesti terminaalille ja sitten kaupasta ruokaa, kun oli jo hirvittävä nälkä. Sittenpä ei kun odottelemaan aulaan, että pääsee koneeseen ja sellaisen tunnin siinä sai odotella.Sitten ei muuta kuin koneeseen ja kotia kohti. Koneessa tuli lähinnä nukuttua, ja sitten loppumatkan juttelin vieressä olevan rouvan kanssa niitä näitä. Koneesta päästyä suht sukkelaan pääsin passintarkastukset ja muut läpi. Sitten jonottamaan matkalaukkua. Minä vielä fiksuna tyttönä ensin jonotin väärällä hihnastolla, kunnes älysin siirtyä oikealle hihnastolle. No, sieltä se laukku sitten lopulta ilmaantui ja pääsin sitten jännityksellä kulkemaan kohti uloskäyntiä. Mietin, että mitenkähän mie oikeen huomaan, että missä on vastaaonottajat, kun ei ollut piilareitakaan päässä ja näkö on suht huono ilman vahvistuksia. No, ei tarvinnut siitä sitten loppupeleissä huolehtia, kun oli porukat taas keksinyt sellaisen tempauksen tehdä, että olivat A3 kokoiselle paperille kirjoittaneet isolla "Ms Jenna Kervinen" ja suomenlippuja. Ainakin huomasin mihin piti suunnistaa... Halauksien jälkeen sitten matka kohti Lahtea, josta seuraavana päivänä Joensuuhun. Sitten oltiinkin jo kotona ja sai aloittaa rentoutumisen.