14. Koulutöille (eikä kipeälle kurkulle) näy vieläkään loppua

Maanantaina 8.11. oli siis Gender, Sex & Language esseen palautus ja sain kuin ihmeenkaupalla sen valmiiksi ajoissa. Toivotaan nyt, että se menee vielä läpikin. Klo 13-14 oli tuttuun tapaan Healthy Living luento, klo 15-17 oli taasen Varieties of English vuorossa. Tällä kertaa jatkoimme edelleen erillaisten tekstityyppien käsittelyä, kuten genrejä jne. Tällä kertaa luento oli huomattavasti viihdyttävämpi, ja saimme tehdä ryhmässä muuan tehtävän ja oli oikein mukavaa työskentelyä siinä. Klo 18-20 oli sitten Gender, Sex & Language-luento edessä, ja tällä kertaa käsittelimme aihetta Female Chauvinist Pigs, eli vapaasti suomennettuna naissovinistisiat. Sinällään varsin mielenkiintoinen aihe kyllä. Tällä kertaa saimme yhden jos toisenkin monisteen luettavaksemme, ja sitä riitti vielä kotitöiksikin. 

Tiistaina 9.11. oli klo 13-14 Myth-kurssin luento, ja tällä kertaa myyttien sijaan käsittelimme kurssiin kuuluvia arvosteltavia tehtäviä, eli toisin sanoen vähän tarkemmin käytiin läpi, että mitä meiltä odotetaan ja milloin. Klo 16-18 olleella Language & Meaning-luennolla kerrattiin aiemmin opittuja asioita. Toivon kovasti, että saan nuo oikeasti taottuani päähäni tässä vajaan kuukauden aikana, että pääsen kunnialla läpi siitä tentistä. Kysyin luennon jälkeen nimittäin opettajalta voisinko tehdä tentin ennen Suomeen lähtöä ja hän lupasi asian järjestää. Muutoinhan tentti olisi ollut edessä vasta 11.1., mutta se taas olisi tarkoittanut sitä, että minun olisi pitänyt tulla tänne viikkoa aiemmin vain tuon tentin vuoksi. Muuten olisin ollut tyhjänpanttina.

Keskiviikkona 10.11. oli taas pilates-tunnin vuoro ja siitä meninkin suorilla kirjastoon etsimään eri mytologioihin liittyviä opuksia tuota lukupäiväkirjaani varten. Keskiviikko hurahtikin siis kelttiläistä mytologiaa opiskellessa. Torstaina 11.11. jatkoin yhä mytologia-opusteni lukemista, ja sain vielä itseni lähtemään body sculpture tunnille. Kesken tunnin tuli kuitenkin todella huono olo, en oikein saanut kunnolla happea. Jos olisin kuunnellut kehoani sen sijaan, että tein varoituksista huolimatta koko homman loppuun, en varmaankaan olisi viettänyt torstaiyötä ja perjantaita kuumeisena. No niin kuitenkin kävi, torstaiyönä en juurikaan saanut nukuttua ensinnäkin jumalattoman tuulen takia, joka puhalsi todellakin niin kovaäänisesti, etten pystynyt nukkumaan. Tietenkin osansa oli varmasti myös kuumehoureisilla kelttiläisyyden kyllästämillä unilla. Oli kyllä ihan selkästi aivot ylikierroksilla koko yön, kun ei siitä nukkumisesta tullut mitään ja heräilinkin jatkuvasti pitkin yötä. Syytän kyseistä tuulta myöskin tästä kurkkukivusta, äänen katoamisesta ja hemmetin ärsyttävästä yskästä, jotka riivaavat jo kolmatta päivää. 

Perjantai 12.11. meni siis kuumeen kourissa, tosin pakko oli kuitenkin kauppaan lähteä, kun oli tuo jääkaappi aivan tyhjä. Sieltä tultua söin mikroaterian ja palasin petiin. Siellä tulikin sitten lueskeltua lisää mytologiaa. Muutapa en sitten perjantaina saanutkaan aikaiseksi, kiitos kuumeen. Lauantaina 13.11. oli olo jo sen verran parempi, että päätin käydä pesemässä vihdoin pyykkini, pesin myös tyynyt ja peitot samalla, koska en halunnut nukkua enää noissa kuumeisissa petivaatteissa. Tähän menikin sitten iloisesti koko päivä. Sainpahan luettua loppuun taas yhden mytologiaa käsittelevän opuksen. Tänään, eli sunnuntaina 14.11. lähdin aamulla ensitöikseni kauppaan, josta ostin hatun, hanskat, hunajaa ja yskänlääkettä. Jo on kumma, jos ei pikkuhiljaa ala tämä kurkku tästä paranemaan. Ärsyttää kun a) ei pysty puhumaan ja b) ei meinaa millään saada unta illalla, kun kurkkua kutittaa koko ajan. Lisäksi kurkku on koko ajan kipeä. Pitää varmaan mennä käymään ensi viikolla lääkärissä, mikäli tämä ei tästä pian parane. Jotain iloista kuitenkin tässäkin päivässä, nimittäin sain sähköpostia siltä Language & Meaning kurssin pitäjältä, että on mahdollisuus tenttiä tuo kurssi 10.12. perjantaina klo 11-13. Tämä kyllä piristi ihan suunnattomasti päivää, nimittäin voin siis olla Suomessa joululomalla 5 viikkoa.

Huh, nyt on vihdoinkin päivitetty kuukauden ajalta tätä blogia, jospa sitä sitten ensi kerralla vaikka päivittäisi taas sunnuntaina, ettei tartteisi kertoa monen viikon tapahtumia yhteen sumppuun.

Ai niin! unohdin mainita, että tässä viimeisten parin viikon aikana ensimmäisinä viikkoina lähettämäni kortit ja kirjeet ovat vihdoin menneet perille! Rakkaani sai synttärikorttinsa, tuttavani saivat postikorttinsa ja amanuenssi sai minun Learning Agreementini! Olen niin onnessani tästä, että olen täysin valmis antamaan anteeksi Royal Mailille, ja perun (osan) pahoista puheistani. Kaikkiin oli lätkätty lappu "ei riittävää postimaksua, kulkenut vaihtoehtoista, pidempää reittiä". Mietin tietenkin, että mikähän tämä vaihtoehtoinen reitti on, mutta ei sillä väliä, kunhan ovat vain menneet perille, se on tärkeintä. 

13. Esseiden kirjoittelua ja monenlaisia menoja parin viikon ajalta

Maanantaina 25.10. ei ollut luentoja Reading Weekin vuoksi. Tiistaina 26.10. oli tietenkin Myth-kurssin luento klo 13-14 joka käsitteli tällä kertaa Antiikin Kreikan tarustoa. Oli mukavaa, kun kuitenkin suurin osa niistä jumaluuksista ja tapahtumista oli jo hallussa. Language and Meaning-luennolla klo 16-18 käsiteltiin temaattisia rooleja (vapaa käännös).

Keskiviikkona 27.10. raahasin itseni Pilates-tunnille, kun se viime viikolla oli jäänyt väliin. Illalla oli sentään vielä piristystä tiedossa, sillä menimme isommalla porukalla katsomaan The Importance of Being Earnest näytelmää Arena Theateriin. Oli kyllä ehdottomasti rahanarvoinen kokemus (ei maksannut kuin £5) ja pakko on kyllä käydä vielä toistekin teatteria seuraamassa täällä ollessani. Seuraavat päivät (to 28.10. ja pe 29.10.) menivätkin sitten lähinnä Varieties of English-kurssille olevan 1,500 sanaisen esseen kirjoitteluun. Esseen itsensä kirjoittamisessa ei varsinaisesti nyt niinkään ollut ongelmaa, mutta minua ärsyttää suunnattomasti se niitten lainauksien etsiminen ja kaivelu, plah. Tosin perjantaina oli illalla vielä Alternative Societyn järkkäämät Halloween-bileet, joihin halusin ehdottomasti osallistua. Pukeuduin perus-zombiksi. Selvisin kotiin näistä pippaloista siinä kolmen maissa.

Lauantaina 30.10. oli jo pidemmän aikaa odottamani Liverpool-reissun vuoro. En ehkä ollut linja-automatkan ensimmäisellä puoliskolla mitenkään hehkeimmilläni ja välistä tuntui, että tien mutkittelu ja pomppuisuus saisi kohta aikaan pahoinvointikohtauksen. Ei onneksi sentään, ja sain vielä nukuttua lähes koko matkan kun käytin tyynynäni Asdasta lähtiessä ostamaani vilttiä. Liverpoolissa tapasin pitkästä aikaa koulukavereitani lukioajoilta. Toinen heistä opiskelee Liverpoolissa psykologiaa, ja toinen opiskelee Maltalla, mutta oli nyt tämän syyslukukaden vaihdossa Liverpoolissa. Samaisella reissulla kävin katsomassa Liverpoolin merimuseota sekä World museumia, joka ei kyllä ollut mitenkään erikoinen. Tykkäsin kuitenkin mahdottomasti paikan akvaarioista ja oli mukava pällistellä mitä erilaisimpia akvaariokaloja. Kotimatka Liverpoolista sujui jo hieman pirteämmissä merkeissä ja tuli juteltua vieressäni istuvan saksalaistytön kanssa koko matka. 

Sunnuntai 31.10. olikin sitten täysin pyhitetty tuon Varieties of English-esseen väkräykselle ja sain kuin sainkin sen valmiiksi ajoissa seuraavaksi päiväksi.

Maanantai 1.11. ja tällä kertaa olivat taas vuorossa klo 13-14 Healthy Living, klo 15-17 Varieties of English ja klo 18-20 Gender, Sex and Language. Varieties of English-luennolla käsiteltiin tällä kertaa erilaisia kirjoitetun tekstin variaatioita, kuten miten lähellä puhetta ovat tekstiviestit ja sitten tutkimme hieman näiden tekstien aineksia. Ihan mielenkiintoista asiaa, tosin puolessa välin luentoa meinasin nukahtaa istualteni... En edes tiedä mistä tuo hirvittävä väsymys oikein puski, mutta niin vain oli että kaikki puhe meni ihan puuroksi korvissani ja olin aika lähellä nuokahtamista. Gender, Sex & Language käsitteli keskustelun analysointia. Meni hieman ohi, enkä voi sanoa olleeni tälläkään luennolla kovin hereillä. Lisäksi mielessä painoi seuraavana maanantaina oleva juuri samaisen kurssin esseepalautus.

Tiistaina 2.11. olivat taas vuorossa Myth- ja Language & Meaning-kurssit. Klo 13-14 luennolla oli tällä kertaa aiheena Antiikin Rooma, joka enimmäkseen siis oli tuon Kreikan kertausta eri nimisillä jumalilla. Kyllä siellä oli kuitenkin myös mm. Isis mukana tarustossa, että jotain sieltä egyptiläisestäkin mytologiasta. Klo 16-18 luennolla käsittelimme edelleen samaa asiaa, eli temaattisia rooleja, tosin vähän eri näkökannasta kuin viimeksi.

Keskiviikkona 3.11. matkustin aamulla bussilla jälleen Lontooseen, josta tulin takaisin  samana päivänä klo 16 bussilla. Syy Lontooseen menooni oli niissä aiemmin mainitsemissani kengissä, joista kyllä pidin erityisen kovasti, mutta tajusin vasta täällä kotosalla, etten mitenkään voi pitää niitä Suomessa talvipakkasella, jos ei sinne sovi villasukkaa. Jotenka suuntasin sitten takaisin Lontooseen vaihtamaan kenkiä yhtä numeroa suuremmiksi. Se kävikin varsin sutjakasti, ja sitten ei muuta kuin odottelemaan kotiin lähtöä. Päivähän siihen tietenkin kului, kun istuin kuitenkin bussissa sen 8 tuntia... Ei haittaa sinällään, kengät olivat kyllä sen arvoiset ja saan niistä ainakin nyt kaiken hyödyn irti. 

Torstaina 4.11. ei sitten ollut muuta kuin esseen kirjoittelua päivällä, klo 17-18 kävin Body Sculpture tunnilla jonka jälkeen kiiruhdin kotio suihkuun, sillä illalla oli vielä Apocalyptican keikka tuossa Wulfrun Hallissa. Olipa mukava pitkästä aikaa käydä oikein livemusiikkia kuuntelemassa. Keikoillahan tulee käytyä kuitenkin suht ahkeraan tuolla koti-Suomessa, joten oli mukava piristys tämä. Ja varsinkin, kun oli kyseessä suomalainen bändi. Yllätyin myös siitä, kuinka monella olikaan muiden suomalaisbändien paitoja yllään. Sieltä löytyi Amorphista, 69 Eyesia, Children of Bodomia ja jopa Sentencedin paita, joka kuitenkin on jo kuopattu yhtye. Olin todellakin positiivisesti yllättynyt. 

Loppuviikonloppu (pe 5.11., la 6.11. ja su 7.11.) menivät tuskaillessa tuon Gender, Sex and Language-kurssin esseetä väkertäessä. Eniten vaikeuksia noiden lainauksien kaivelun lisäksi tuottivat sopivien videopätkien löytäminen ja niiden litterointi. Lopulta sain sen kuitenkin työllä ja tuskalla väännettyä kasaan ja palautinkin sen ajoissa seuraavana päivänä.

12. Lontoo olisi nyt osittain nähty, mutta paljon jäi vielä tutkittavaa

Viimeisin merkintä siis oli 19.10. ennen Lontoon reissua. Lontoossa vierähtikin sitten viisi päivää 20.-24.10. En voi sanoa olleeni maailman paras turisti, sillä meiltä jäi käymättä niin London Eye, Madame Tussauds, London Zoo, Big Ben, Westminster Abbey ja Tower of Londonin sisätilat. Ensimmäinen päivä 20.10. meni matkustaessa ensin junalla, sitten metrolla hotellille, jossa otin kirjoittauduin sisään ja yritin torkkua pari tuntia. Sitten lähdin matkaan kohti Gatwickin lentokenttää ensin metrolla, sitten junalla ja lopulta seikkailin lentokentällä ja odottelin kultani lentokonetta saapuvaksi. Kuten yleensä, kone oli hieman aikataulustaan myöhässä. Sitten kiirehdimme taas junalla kohti keskustaa, josta jatkoimme metrolla eteenpäin vain huomataksemme juuri viimeisellä vaihdolla, ettemme ehtineet viimeiseen hotellillemme vievään metroon. Sepä hauskaa, mitäs nyt? Yritimme etsiä kadulta (Oxford Street), että mikä bussi ajaisi meidän hotellimme suuntaan. No eihän sinne yksikään bussi ajanut ainakaan suoraan. Yhteen bussiin koetimme pyrkiä, mutta kuski ilmoitti, että meidän pitää ostaa liput ENNEN bussiin menoa. Ihan kiva. Tutkittiin sitten siinä sitä lippuautomaattia, johon ei käynyt muuta kuin tasaraha ja siis kolikoita. Yllättäen meillä ei tietenkään ollut kolikoita, eikä edes riittävästi käteistä. Hienoa, entäs sitten? Tässä vaiheessa meinasi jo pinna palaa ja ihmeteltiin, että miten helvetissä voi mennä Lontoo, yksi maailman pääkaupungeista, täysin kiinni jo ennen klo 1 yöllä? Tämä oli täysin käsittämätön ajatus meille. Kadutkin olivat lähes typötyhjiä. No, päätimme ensi töiksemme ehkä talsia sinne suuntaan, minne meidän pitäisi mennä, mutta sitten päätimme (koska kello tosiaan lähenteli jo sitä yhtä) viittoa taksin, jolla pääsimme oikein mukavasti perille. Taksi maksoi hieman yli £20 mikä ärsytti vähäsen, mutta toisaalta olimme vain onnellisia, kun pääsimme hotellille ja nukkumaan.

Seuraavana päivänä (torstai 21.10.) lähdimme kaupungille oikeastaan tietämättä tarkemmin mitä siellä tekisimme. Päätimme sitten suunnata British museumiin. Paikka oli iso, todella iso ja emme ensialkuun oikeen tienneet että mihinkä suuntaan sitä sitten lähtisi. Koitettiin kiertää tietenkin koko museo. Jokunen tuntihan siihen vierähti, ja tuntui varsinkin loppua kohden ettei oikeastaan enää jaksanut innostua niistä museoesineistä. Kuitenkin niin paljon samanlaisia esineitä siellä oli ja varsinkin egyptiosastolla ärsyttivät kakarat, joita kukaan ei tuntunut pitävän kurissa, ja jotka mekastivat järjettömän paljon ja olivat koko ajan tiellä pyörimässä ja hyörimässä. 

Museon jälkeen pyörimme siellä ympäristössä tietämättä sen tarkemmin missä olimme, mutta koetimme löytää jotain mielenkiintoista. Kävimme syömässä ja eksyimme myös Covent Cardeniin. Jokunen tunti seikkailtuamme päämäärättömästi päätimme palata metrolla hotellille. 

Perjantaina 22.10. suuntasimme ensitöiksemme Camden Markettia tutkimaan, josta ostin viimein kauan haaveilemani ensimmäiset New Rock-merkkiset kenkäni :) Lisäksi löysimme sieltä molemmille hieman vaattehia. Camden Marketin jälkeen suuntasimme taas Oxford Streetille ja käväisimme myös Primarkissa ostamassa miehelleni hieman lisää vaatteita, koska siellä eivät hinnat ole taivaissa.

Lauantaina 23.10. päätimme käydä monessa eri osoitteessa ja niinpä suuntasimme ensin Buckinghamin palatsia pällistelemään, josta jatkoimme matkaa Hard Rock Café Londonille, jonka huomasimme olevan täynnä. Kävimme sitten vain siinä oheistuotekaupassa. Tästä suuntasimme pällistelemään Harrodsia (josta piti käydä ostamassa muistikortti, kun olimme edellisenä iltana unohtaneet muistikortin tyhjennyksen takia läppäriin...). Tästä jatkoimme matkaa Natural History Museumiin, josta molemmat tykkäsimme kovin :) Tämän jälkeen päätimme käydä vielä pällistämässä Tower Bridgeä ja Tower of Londonia. Emme viitsineet kuitenkaan maksaa pääsymaksua itse linnaan sisälle ja muutenkin jo hieman väsähtäneinä jatkoimme matkaa takaisin hotellille. 

Sunnuntaina 24.10. olikin sitten vuorossa tuliaisten shoppailu ja sitten pitikin jo lähteä lentokentälle isäntää koneeseen saattamaan. Itse jatkoin kentältä matkaa bussilla takaisin Wolverhamptoniin. Reissu oli oikein kiva, tosin illalla olin varsin väsynyt. Onnellinen kuitenkin.

Lisäilen kuvia tähän merkintään, kunhan saan aikaiseksi ne järjestellä.

11. Keittiöjuhlia, akateemisen kirjallisuuden yliannostuksia ja Lontoon reissun odottelua

Torstaina 14.10. en päivällä saanut juurikaan mitään aikaiseksi. Yritin toki kovasti lukea niitä opuksia Varieties-esseetä varten, mutta perinteisesti sain luettua ehkä tunnin, sen jälkeen olin taas jostain syystä niin rasittunut, että kävi väsyttämään. Tuhon tielle lähdin siinä, kun päätin ottaa pienet torkut välissä ja jatkaa lukemista. Seuraavan kerran heräsin siihen, kun äiti soitti Skypessä. Kello oli neljä ja autuaasti olin nukkunut noin kaksi tuntia niitä torkkujani. No, kiitos äitin ja tämän herätyksen päätin sitten tormistautua niinkin, että lähdin siitä viideksi Body Sculpture-tunnille. Hyvä, että lähdinkin, oli nimittäin todella hyvä olo sen jälkeen ja tällä kertaa jaksoin paremmin niitäkin harjotuksia, joten sekin kohotti vielä mielialaa. Tunnin jälkeen menin käymään ASDAssa ruokaa ostamassa, ja kun vihdoin raahauduin hikisenä ja väsyneenä kotiin vähän seitsemän jälkeen törmäsin keittiössä irlantilaiseen kämppikseeni, joka kysyi lähdenkö hänen kanssaan keittiöbileisiin Lomas Streetille. Ensin mietin, että voi hitto, juuri tulin kotiin, mutta kun lähtö oli vasta parin tunnin päästä, niin päätin kuitenkin lähteä mukaan. Luulisi, että olisin ollut väsynyt sen hikijumpan jälkeen, mutta olin kuitenkin ihan yllättävän pirteä. Ilta olikin todella hauska, tosin se tyhjentynyt viinipullo oli selvästi liikaa, ainakin mitä voi päätellä seuraavan aamun/päivän olotilasta.

Perjantai 15.10. menikin sitten parannellessa eilisillan itseaiheutettua olotilaa. Tulin tosin kotiin ja nukkumaan vasta neljän hujakoilla, joten sekin venähti kyllä oikeastaan perjantain puolelle. Hirveästi en aikaiseksi saanut, tuli nukuttua vähän yli kahteentoista, kun ensimmäisen kerran kahdeksalta herätessäni huomasin, etten ehkä ole vielä valmis kohtaamaan päivää. Lopulta pääsin ylös ja koomasinkin päivän koneella. Sen verran kuitenkin sain aikaiseksi, että kävin muuan edellisillan uuden samanmielisen tuttavuuden kanssa ostamassa liput vihdoinkin sinne Apocalyptican keikalle 4.11.. Onpahan sitten joku samansuuntalainen tulossa tänne päin, niin ei tarvitse iltasella yksin kävellä. Tiedä millaista porukkaa sitä on liikkeellä... Illalla oli meillä jo viikon ajan suunnitellut keittiöbileet, joihin tuli niin paljon porukkaa lopulta, että ei mitenkään sovittu yhteen keittiöön ja porukka jaettiin kahtia ja käyttöön otettiin myös alemman kerroksen keittiö. Minua tosin ei jostain syystä oikein tuntunut nappaavan erityisesti se humaltuminen, taisin olla vieläkin siitä edellisestä illasta heikoilla. Päätin sitten jäädäkin kotiin, enkä lähtenyt enää ulos.

Lauantaina 16.10. kiittelin itseäni edellisillan viisaasta päätöksestä. Heräsin suht aikaisin ja sain jopa tehtyä jotain tuonkin esseen eteen, eli toisinsanoen luin kirjoja. Muuten en oikeastaan tehnyt mitään viisasta sitten. Lähinnä tuli varmaan taas tutkittua sitä Lontoon metroliikennettä ja sitä, että milläs ihmeellä tulen kotiin sunnuntaina. Sekin selvisi sitten ja päätin tulla bussilla vaikka se maksoikin enemmän kuin juna ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että sunnuntaina ei mene yhtään kunnollista junavuoroa Wolveriin, koska siellä on jotain korjaustöitä metroverkostossa, niin olisi mennyt ihan pirun hankalaksi se junien välillä somplailu. Päätin sitten ottaa Gatwickin lentokentältä bussin Birminghamin lentokentälle, josta sitten matkustan junalla Wolverhamptoniin. nopeammin pääsen noin, kuin että olisin mennyt bussilla suoraan Wolverhamptoniin. No, mutta lauantai meni enimmäkseen mitäänsanomattomissa merkeissä, eli opiskellessa.

Sunnuntaina 17.10. jatkui sama tyyli, eli opiskelua ja Lontoo-oppaan tutkimista. Sain sentään jopa vähän siivottua täällä. Kävin myös ostoksilla ASDAssa, joten sain itseni ihmisten aikoihin liikkeelle. Ostin mm. pöytälampun, kun tuntui ettei lukiessa oikein riittänyt kunnolla tuo kattolampun valo. Muutenpa en taas mitään ihmeellistä tehnyt kuin sitä ainaista lukemista. Jostain ihmeen syystä olin uppoutunut opiskeluun niin täysin, että huomasin valvoneeni aamuneljään... Hienoa, sinne meni lauantain latailut, kun päätin sitten ennen maanantaita valvoa vielä käsittämättömän myöhään.

Maanantaina 18.10. oli taas arjen aika. Raahasin itseni kunniakkaasti kello yhdeksi MX-rakennukselle, vain saadakseni kuulla, että se jonka piti luento pitää, oli sairaana ja niinpä raahasin itseni sinne periaatteessa turhaan. No ei se oikeastaan haitannut, kun nyt sain ylimääräistä aikaa käydä palauttamassa kirjoja kirjastossa, käydä junaliput asemalta, tulostaa bussilippu sekä käydä vielä Primarkista katsomassa josko löytyisi kivoja housuja Lontooseen. Löytyihän sieltä ja ostin housut kahdeksalla punnalla ja siihen päälle viidellä punnalla yöasun. Tämän jälkeen taapustin takaisin yliopistolle ja Varieties kurssille klo 15-17. Koska olin jo edellisenä iltana (yönä!) kirjoittanut senpäiväiset luentomuistiinpanot ylös, niin nyt ei tarvinnut kuin seurata sitä monistetta ja helpotti ihan kivasti sitä luennon seuraamista.

Varieties-luennon jälkeen kävin syömässä ruokalassa kasviskeittoa ja luin samalla seuraavan luennon monistenippua läpi. Klo 18-20 oli sitten vuorossa tämä Gender, Sex and Language-kurssin luento ja siitäkin olin jo edellisenä iltana kirjoittanut muistiinpanot ylös, niin ei tarvinnut niitten muistiinpanojen tekemisestä häiriintyä vaan sai ihan rauhassa kuunnella luennoitsijaa. Oli myös äärettömän hyödillistä tietää, että saamme käyttää kurssipaketissa olevia artikkeleita lähteinä tämän esseetä varten, tosin toki pitää ainakin muutama kirja olla. Lisäksi netissä on monia julkaisuja, joita saadaan käyttää. Oikein hyvä, koska miulla ei todennäköisesti ole mitenkään hirveästi aikaa lukea materiaalia, kun on tuon edellisenkin kurssin essee vielä tekemättä.

Tämän jälkeen ei sitten paljon muuta kuin kotio ruokaa syömään ja taas meni lukiessa yömyöhälle, vaikka ajoissa piti mennä nukkumaan. Nyt kyllä alkaa jo pikkuhiljaa jännittämään sekin Lontoon reissu! Enää päivä ja sitten matkalle!

Tiistai 19.10. meni mukavasti siinä, että heräsin aamulla aikaisin ja revin suorastaan itseni ylös sängystä. Piti nimittäin pestä pyykkiä huomista varten ja siksi piti herätä aikaisin, koska päätin hoitaa pyykinpesun ennen minnekään lähtöä. Se hoituikin mukavasti siinä aamulla, ja seuraavan kerran meninkin ulos vasta klo 13-14 olevalle Myth-kurssin luennolle. Silloin satoi jonkun verran vettä, mutta ei onneksi hirveästi. Vähän tosin tossut kastuivat, kun eivät ole mitkään vedenpitävät nuo kangaskengät. Luento meni sukkelasti, tällä kertaa käsittelimme Uutta Testamenttia ja luennon lopuksi katsoimme BBC:n jostain 1980-luvulta olevasta Narnia-sarjasta, kuinka leijona nousee ylös kuolleista ja symboloi Jeesusta...(?) Joka tapauksessa luennon jälkeen suuntasin suorilla keskustaan, sillä olin illalla huomannut ottaneeni vahingossa yhtä numeroa liian pienen yöasun mukaani, joten kävin sitten vaihtamassa sen isompaan. Tällöin satoi myös vettä. Primarkista tullessani sitä vettä vasta satoikin ja matkalla ASDA:an kastuin lopullisesti niin, että lahkeet olivat likomärät, kengät olivat likomärät ja sukat olivat likomärät. Eipä siinä sitten mikään auttanut, piti vain tallustella menemään märissä kengissään. ASDAsta kävin ostamassa kaikenmaailman naisten hömpötyshygieniajuttuja, kuten uudet terät ladyshaveriin etc. Ostin myös mikroruoan huomiselle, että on syödä jotain ennen lähtöä. Ostin myös "bageleita" eli rinkeleitä näin suomalaisittain matkaevääksi. Kotona tosin huomasin, että olin autuaasti unohtanut ostaa matkakokoiset shampoot ja saippuat, joten varmaan pitää sitten huomenna vielä käydä uudelleen ASDAssa ennen juna-asemalle suuntaamista. Toivottavasti huomenna ei enää sada samalla tavalla tai kengät kastuvat taas.

Tosiaan, huomenna siis lähden Lontooseen ja palaan takaisin vasta sunnuntai-iltana. Tätä reissua on odotettu, varsinkin kun kihlattu tulee Suomesta myös Lontooseen ja nähdään näin reilun kuukauden tauon jälkeen. En kyllä millään malttaisi odottaa, olen ihan innoissani. Tietysti huominen tulisi nopeammin, kun menisi heti nukkumaan, mutta kun tuntuu ettei millään malta sitäkään tehdä! Noh, tämän merkinnän voin ainakin lopettaa. Seuraavan kerran kuulumisia sitten Lontoon jälkeen!

10. Hampaiden kiristelyä, ärsyyntymistä ja aikaansaamattomuutta

Sunnuntai 10.10.10 tuli vietettyä taas sisätiloissa. En saanut oikeastaan mitään aikaan. Ei yllättänyt sinällään, ainahan olen tällainen. Tuli ihmeteltyä tuota päivämäärää ja  sitä, että kuinkahan moni sitä menikään sitten tuona päivänä naimisiin. On varmaan aika suosittua ollut ympäri maailman. Mutta muutenpa ei tapahtunut oikeastaan mitään.

Maanantaina 11.10. oli taas luentoja edessä. Healthy Living klo 13-14 käsitteli tällä kertaa enimmäkseen liikuntaa ja mikä on hyväksi ja mikä ei. Ihan hyvä tietää siitäkin enemmän. Sitten oli tunti taas väliä ja siinä kävin sitten etsimässä Varieties of English luennon esseeseen tarvittavia kirjoja. Kaikki aika meni kuitenkin tulostelemiseen ja sellaiseen, joten vielä itse kirjoja käynyt etsimässä. Klo 15-17 olikin sitten se itse Varieties kurssi ja tällä kertaa saatiin jopa sellainen tehtävä, että pitää käydä postaamassa joitakin omaan puheeseen liittyviä piirteitä sinne foorumille. Enimmäkseen luento käsitteli Black Country murretta, joten siitä ei sinällään minulle ollut mitään apua ainakaan sitä esseetä varten. Toivon kovin, ettei siitä kysytä mitään kokeessa, sillä aihe on minulle niin vieras, etten tiedä osaisinko siitä mitään kertoa. Luennon jälkeen kävin sitten lainaamassa niitä kirjojakin. Lainasin viisi tai kuusi kirjaa ja kyllä oli hankaluuksia sovittaa ne kaikki laukkuun. Laukkukin painoi sitten kuin synti vielä. 

Klo 18-20 olikin Gender, Sex and Language kurssin vuoro. Tällä kertaa aiheena oli kohteliaisuus ja siitä muutama teoria esittelyssä. Piakkoin pitää alkaa tähänkin hieman panostaa ja alkaa etsimään sitä kirjallisuutta, sekä materiaalia esseetä varten. Tämän jälkeen kävin kaupassa ja päädyin kerrankin syömään illallista keittiöön monien muitten kanssa. Sain ruoankin tehtyä vasta myöhään illalla joten olin siis samoihin aikoihin syömässä, kuin nämä espanjalaiset ja ranskalaiset tytöt ovat. Yleensähän syön kunnon ruoan jo viiden tai kuuden aikoihin, joten yhdeksän tai kymmenen maissa sitä syödessäni olin kyllä todella myöhään syömässä.

Tiistaina 12.10. oli Myth kurssi klo 13-14 ja meinasin jo säikähtää menneeni väärälle luennolle, kun siellä oli muuan toinen ihminen pitämässä luentoa. Hän pitää meille Raamattu-osuuden tuosta kurssista ja sen jälkeen tulee taas se normi opettaja pitämään. Toivottavasti ei pitkään ole tuota, en ole kovinkaan innoissani Raamatusta ja sen opiskelusta...

Tämän jälkeen minulla oli kaksi tuntia vapaata ja lähdin etsimään postitoimistoa. No en tietenkään sitä löytänyt, kun unohdin missä se oli ja sitten seikkailin yltympäriinsä ja ihan turhaan. Löysin kuitenkin muutaman hauskan kaupan seikkaillessani, ja niissä kaupoissa pitää ehdottomasti käydä uudelleen. Sitten palasin yliopistolle, ostin itselleni University of Wolverhampton hupparin ja kysyin sitä postimerkkijuttua, että saako siitä ostettua postimerkkejä, jotka kuljettavat postin Suomeen asti. Tällä kertaa myyjä sanoi, että ei saa. Hieno homma, kun aiemmin miulle oli sanottu, kun ekan kerran niitä merkkejä ostin, että kyllä menee Suomeen asti. Nyt sitten selvisikin, että on vain Brittien sisäisiä postimerkkejä myynnissä. Helvetin hieno juttu, että ensin ovat väärin kertoneet ja nyt miulta on hävinnyt postiin niin yliopistolle menevät tärkeät vaihtopaperit, kuin rakkaalle lähettämäni synttärikortti sekä lukuisat postikortit, mitä piti lähettää sukulaisille ja muille. Voin kertoa, että hieman suututti siinä vaiheessa. No, en enää samana päivänä viitsinyt sinne postitoimistoon mennä, vaan siirryin pohjoiskampukselle seuraavalle luennolle. 

Klo 16-18 oli siis vuorossa Language and Meaning kurssi ja tässä vaiheessa on pakko sanoa, että olen pihalla kuin lumiukko koko pirun kurssista. En oikeasti ymmärrä niitä termejä. Ehkä helpottaisi, kun olisi se kurssikirja, mutta sitäkin saan kyllä odotella, kun saan sen vasta ensi viikolla. Oli halvempaa tilata se Suomeen kuin tilata sitä täältä mistään ja sitten sen tuo kulta mukanaan, kun tulee käymään Lontoossa. Luennon jälkeen menin taas kaupan kautta kotiin. Söin tosin eilistä ruokaa, joten tällä kertaa en ostanut mitään akuuttia.

Ke 13.10. oli klo 12-13 pilates, joka meni muuten hyvin, mutta meikäläisen vatsalihakset ovat kyllä ihan olemattomat. Tosin huomasin niiden nyttemmin olevan olemassa, kun ovat vähän kipeät. Pilateksen jälkeen lähdin sitä postitoimistoa taas metsästämään ja tällä kertaa sen piakkoin löysinkin. Siellä sitten kyselin niitten kirjeitten perään ja sanottiin, että todennäköisesti niitä ei mistään saa noudettua enää, mutta että voin käydä kysymässä lajittelukeskuksesta. Lähdin sitten sitä lajittelukeskusta metsästämään jostain juna-aseman toiselta puolelta. Päädyin juna-asemalle karttaa katsomaan ja sitä katsottuani tietenkin katsoin väärin ja lähdin siis taas väärälle puolelle juna-asemaa  hortoilemaan. Noin tunnin hortoiltuani palasin taas juna-asemalle ja katsoin vähän tarkemmin. Älysin sitten, että jaaha, pitää mennä toiselle puolelle ja sieltähän se sitten löytyi se lajittelukeskus. No, siellä sain sitten jonottaa, kun muuan herralla tuntui olevan siellä aikamoinen ongelma, joten siinä kesti ja kesti... Pääsin vihdoin kysymään kirjeitteni perään, mutta vastaus oli tyly. Ei pysty jäljittämään, voivat olla missä vain. Koitin kysellä, että kun eihän ne pääse niillä postimerkeillä mihinkään, että eikö ne nyt kuitenkin ole täällä, mutta ei auttanut. Sanoi vaan ettei tavallisia kirjeitä pystytä jäljittämään. Helvetin hieno juttu, siellä oli kaikki yliopistolle menevät tärkeät paperit ja muut. Hyvä etten itkuun purskahtanut. Lähellä kyllä oli, mutta sitten otti vitutus vallan ja kiukuissani marssin sitten takaisin keskustaan. Kyllä kirosin alimpaan helvettiin koko saakelin postilaitoksen, eihän tuosta ole mihinkään.

Piristykseksi kävin pyörähtämässä Mander Centerissä ja ostin Claire'siltä korvikset, WH Smithiltä muutaman pokkarin ja oppaan Lontooseen (siinä oli karttakin) ja Primarkilta muutaman t-paidan. Tämän jälkeen olin jo ihan pirun väsynyt ja jalat olivat älyttömän kipeät. Raahasin itseni sitten takaisin kotio ja lämmitin ruokaa mikrossa, kun nälkäkin oli armoton. Syömisen ja tiskaamisen jälkeen aloinkin kirjoittaa tätä ja nyt pitäisi alkaa lukemaan niitä opuksia sitä Varieties esseetä varten. 

Sitä ennen tosin pitää varmaan katsoa Greyn anatomia, kun siinä oli viimeksi niin jännittävä jakso! Ai niin, ja kävinhän mie ostamassa lipun Liverpoolinkin reissulle, sentään jotain hyvää tässäkin päivässä.

9. Cardiff nähty eli Walesissa on nyt käyty

Perjantai 8.10. oli ehkä tylsin päivä tähän mennessä. En saanut mitään aikaiseksi. En edes käynyt ulkona. Sen sijaan, että olisin tehnyt jotain yliopistojuttujen eteen, en tehnyt mitään kehittävää. Muistaakseni pelasin Simsiä ja muuten vain hengailin netissä. En käynyt edes urheilemassa, vaikka alunperin oli tarkoitus Walsall campukselle lähteä. No, ei tullut mentyä. Käytännössä siis tuhlasin koko päivän. Sen verran sentään sain aikaiseksi, että tuppauduin muuan ryhmän seuraan huomiselle Cardiffin retkelle, ettei nyt ihan yksin tarvitsisi olla siellä hortoilemassa. Ai niin, kyllähän minä sen verran tein, että tilasin Language and Meaning kurssille Semantics kirjan. Nyt sitten vain peukut pystyssä, että se toimitetaan ajoissa, niin että Valtteri voi tuoda sen mukanaan minulle.

Olen kyllä niin innoissani, että Valtteri tosiaan tulee käymään Lontoossa ihan parin viikon sisään. On hirveä ikävä ja mukava päästä täältä välillä muuallekin.

Lauantaina 9.10. käytiin siis Cardiffissa. Matka oli tylsä, nukuin varmaan koko matkan sinne ja takaisin. Tyyny tosin olisi ollut ihan kiva olla olemassa. No, sai sitä silti nukuttua onneksi. Siellä paikan päällä liityin hieman sekalaiseen seurakuntaan (jossa oli ilmeisesti muitakin "ylimääräisiä" kuin minä). Sen ydinjoukon (jonka oletan koostuvan kahdesta ranskalaisesta, yhdysvaltalaisesta ja saksalaisesta tytöistä) lisäksi siellä oli yksi saksalainen ja ranskalainen lisää, joita en ole aiemmin nähnyt. Lohduttavaa, ettei ole ainoa ylimääräinen. 

Joka tapauksessa, käytiin pyörähtämässä siellä Cardiff Bayssa katsomassa miltä se meri näyttää. Pakko myöntää, että ei ollut kovin erikoinen paikka. Käytiin sitten muuan pubissa syömässä ruokaa, kun kaikilla oli hirvittävä nälkä. Ruoka sentään oli hyvää, vaikka sitä piti odottaa todella kauan. Onneksi yksi ranskalainen päätti olla "kunnon ranskalainen" ja valitti tarjoilijalle. Ei mennyt kauaa siitä, kun meidän annokset tulivat. Ilmeisesti Ranskassa ja Saksassa on tapana valittaa heti, jos ei ruoka ilmesty puolen tunnin sisään. Näyttää toimivan. On varmaan hyvä pitää tuo mielessä, jos menee Ranskaan tai Saksaan eikä ruokaa ala kuulumaan. Jospa hyö siellä sitten toimivat sen mukaan, että kuka valittaa ensimmäisenä... Toivottavasti ei, koska suomalaisena olen kovin huono valittamaan palveluista suoraan vaan perinteisesti vasta kotona saatan marista "huonosta tai hitaasta palvelusta".

Sieltä tullessa yritettiin mennä vesibussilla takaisin keskustaan ja odotettiin turhaan, kun ensin se mies sanoi, että sovitaan kyytiin ja sitten yhenäkin ei sovittukaan. Siitä kyllä suututtiin kollektiivisesti kaikki, kun olisi voitu lähteä jo heti kävelemään, mutta sen sijaan odotettiin turhaan sitä vesibussia, johon ei sitten sovittukaan. Oltiin kyllä kaikki aika vihaisia sen jälkeen. Lähdettiin kuitenkin talsimaan takaisin ja jostain syystä paluumatka tuntui paljon nopeammalta kuin menomatka. 

Keskustassa käytiin muutamilla katetuilla "kaduilla" katselemassa kauppoja, mutta aika harvaan pysähdyttiin. Sen verran kuitenkin, että sai hankittua postikortteja lähetettäväksi kotiin. Oltiin ihan hyvissä ajoin jo takaisin busseilla kotiinlähtöä odottelemassa. Pakko sanoa, että tuntui vähän hukkareissulta, kun ei siellä oikein mitään ihmeellistä tuntunut olevan. Olisi ollut mukava käydä vaikka museossa tai siellä linnassa, mutta koska muita ei ollut sinne lähdössä, niin en sitten yksinkään viitsinyt. Kurjaa, koska nyt siitä reissusta ei jäänyt oikein mitään käteen. 

Illalla kävin vielä kaupan kautta kotiin mennessä ja oli kyllä hirveä nälkä taas kun kotiin pääsi. Sentään jotain piristystä iltaan, kun irlantilainen kämppis ilmoitti, että meillä on keittiöbileet ensi perjantaina, ja siis vapaa osallistuminen. Jotain odotettavaa, ja jotain seuraa siis tiedossa. 

Mutta eipä sitten sen kummempaa, toivottavasti tästä vähän piristyy tämä oleminen, koska muuten täällä on kovin tylsää. Olisi edes jotain aktiviteettia joltain suunnalta, niin olisi kiva.

8. Merkkipaaluja ja ikävöintiä

Keskiviikkona 6.10. tuli täyteen tasan kuukausi täällä Britannian maaperällä. Samalla kertaa myös huomasin, että Lontooseen ja Valtterin näkemiseen on enää kaksi viikkoa jäljellä. Se lämmitti mieltä. Keskiviikko itsessään ei ollut kovin kummainen. Kävin aamulla klo 12-13 Pilates-tunnilla, joka oli taivaallinen, sillä sen jälkeen viikon jumissa olleet pohkeeni olivat vihdoinkin rennot! Tykkäsin kovasti siitä tunnista. Tunnin jälkeen piti käydä kaupan kautta ostamassa ruokaa, ja tällä kertaa tarttuikin mukaan hedelmiä enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Ostin omenoita, banaaneja ja klementiinejä. Niin ja paprikan ja perunoita. Tänään ruoaksi tein sitten spagettia ja bolognesekastiketta. Sitä tuli taas niin paljon, että riittää ainakin kolmelle syömiskerralle. Toisaalta ihan mukavaa, kun ei joka päivä tarvitse laittaa ruokaa, mutta toisaalta alkaa aina vähän tympimään jo lopulta saman ruoan syöminen. No, sellaista se on, kun itselleen vaan kokkaa. 

Illalla raahasin itseni vielä salille ja oli kyllä rento olo illalla, kun tuli kotio ja kävi suihkussa. Siitä huolimatta en jostain syystä saanut millään unta ja nukahdin varmaan vasta kolmen maissa. Sen kyllä huomasi, kun heräsin sitten torstaina 7.10. vasta klo 10.30... Sain kuitenkin sen verran itseäni liikkeelle, että kävin aamusta pesemässä pyykkiä ja siinä pyykkejä odotellessa sain jopa luettua hieman noita luentojuttuja. Takaisin tullessa olikin jo nälkä, ja piti laittaa puuroa mikroon, kun ei ollut tullut syötyä aamupalaa sinne pyykinpesuun mennessä. Sehän taas ei mennyt ihan putkeen se puuron teko, kun puolet meni mikrolautaselle... Sain kuitenkin onneksi sitten jotain syötävää, ettei kaikki siihen lautaselle päätynyt. Mutta kyllä harmitti, kun sekin puurolautanen oli yltympäriinsä puurossa.

Päivällä en saanut hirveästi aikaiseksi koulujuttujen suhteen, ainoastaan muutaman artikkelin luin. Klo 17 olikin jo sitten Body Sculpture-fitness tunti, ja ei ollut tällä kertaa onneksi läheskään niin rankka kuin ekalla kerralla. Kuitenkin niin, että hiki tuli pintaan ja olin kyllä ihan rätti tunnin jälkeen. Hirveä nälkäkin oli, ja onneksi oli sitä ruokaa jääkaapissa, ettei ollut kuin lämmittää mikrossa. Loppuilta menikin sitten koneen ääressä istuskellessa. Aikaa kului niin ikävöintiin, tylsistelyyn kuin ihmettelyynkin. 

Ikävöin tietenkin rakkaita kotona, kun heitä ei oikeasti näe pitkään aikaan (sekin kaksi viikkoa tuntuu varsin pitkältä, ja entäs sitten kun Valtteri lähtee?! Millainen ikävä sitten jää?!). Tylsistely meni siihen, että ei oikeasti ollut mitään tekemistä täällä. Yleensäkään täällä ei ole mitään tekemistä. Pitäisi ehkä tehdä niitä yliopistojuttuja, mutta kun ei motivaatiota ole niihinkään. Ihmettelinkin sitten siinä sitä, että mitä ihmettä minä täällä teen? Suurimman osan ajastani nökötän huoneessani mitään tekemättä, pyörittelemässä peukaloitani ja tylsistymässä. Eri asia, jos tässä meidän solussa olisi jotain elämää, ja voisi edes keittiössä hengailla, niin että olisi joku kenen kanssa jutella. Mutta ei, kun kaikki ovat aina huoneissaan tai sitten keittiössä rakkaitten oman maalaisten kavereittensa kanssa ja siitä taas ei muuta kuin ärsyynny, kun kuuntelee jatkuvasti jotain kieltä mistä ei ymmärrä sanaakaan. Mietin myös sitä, että mitähän keväällä, kun tulen takaisin. Kaikki kehen tähän mennessä olen tutustunut, ovat täällä vain tämän lukukauden. Mitä minä sitten keväällä teen, kun ei ole ketään kenet tietäisin? Eikä nyttenkään tunnu olevan siitä mitään hyötyä, kun ei ole oikein mitään yhteyksiä näidenkään nykyisten tuttavien kanssa. Sekin toisaalta johtuu itsestäni, kun jossain välin kyllästyin kulkemaan heidän seurassaan. Mitä minä siinäkään tein, olin ainoa suomalainen saksaa puhuvien keskellä, joten aika usein kieli vaihtui englannista saksaksi, ja minä jäin täysin keskustelun ulkopuolelle (kun en sitä saksaa ymmärtänyt).

En tiedä tulisinko tänne takaisin enää keväällä, ellei olisi pakko. Ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä, ettei täällä ole minulle mitään.

7. Uusia termejä ja uusia tapoja

Maanantai 4.10. oli siitä varsin mukava päivä, että sain yllättävän paljon aikaiseksi siitäkin huolimatta, että olin 13-21 poissa kotoa. Oli hyvä pohja mennä luennoille, kun sunnuntaina oli tullut kerrattua niitä oppiaineiden sisältöjä. Kaikki mitä piti lukea oli luettu (paitsi kirjoja en ole lukenut), joten oli mukavaa, kun ei ollut enää niin hirvittävästi jäljessä lukemisissaan. Klo 13-14 luennolta käsiteltiin taas tätä oikeanlaista syömistä, ja kyllä se pikkuhiljaa alkaa iskostua tuonne mieleen, että mitä kannattaa ja mitä ei kannata syödä ja erityisesti miten (kuinka usein, mitä määriä, missä suhteessa toisiinsa). 

Tämän jälkeen minulla oli tunti ylimääräistä aikaa, joten päätin sitten käydä keskustan urheiluliikkeestä ostamassa lenkkarit, kun sellaiset puuttuivat. Muutenkin olin uusien lenkkareitten tarpeessa, sillä edelliset heitin pois juuri ennen lähtöäni tänne (olivat todella nuhjuiset ja vanhat ja todennäköisesti meidän kissa oli tehnyt jonkin mielenosoituksen niihin, ainakin hajusta päätellen). Tarvitsin siis niitä kuitenkin, ja nyt ne ovat sitten käytössä näillä fitness-tunneilla ja salilla. Ei noista minun normikengistäni sinne olisikaan, enkä halua niitä käyttää urheillessani. Sopivankokoiset ja ihan kivat lenkkarit löytyivät Reebokilta hintaan 27.99£. Olisin ennemmin sijoittanut lenkkareihini sen 20£ kuin 30£, mutta koska ne parinkympin kengät olivat kaikki varsin typerännäköisiä, oli tyytyminen hieman hintavimpiin. 

Käytyäni ostoksilla suuntasin klo 15-17 luennolle Varieties of English. Tällä kertaa istuin lähelle näitä saksalaisia tyttöjä, joiden kanssa olen ollut tekemisissä ja heistä heti yksi halusi tarkistaa millaiset kengät olin hankkinut. Ilmeisesti läpäisivät tarkastuksen, kun hän sanoi, että tuohon hintaan ihan hyvät kengät, johon vastasin sen olevan oikein hyvä, että läpäisivät tarkastuksen, niin ei sitten tarvitse mennä heti palauttamaan. Itse luento käsitteli tällä kertaa korostuksia (accents), murteita (dialects), idiolektia ja fonologiaa. Meidän oli myös ryhmätyönä tutkittava toistemme lausumia sanoja ja ääntäminen oli tarkoitus kirjata ylös. En voi kyllä sanoa olleeni kovin hyvä siinä. Mutta kaipa harjoitus tekee mestarin. Tällä kertaa tuli jopa kotitehtäviä, joita voisinkin piakkoin alkaa vilkuilemaan.

Tunnin hengailun jälkeen olikin sitten vuorossa viimeinen luento klo 18-20, eli Gender, Sex and Language. Tällä luennolla kävimme läpi mm. sellaisia aiheita kuin kielen ja kulttuurin välistä suhdetta, kielen seksistisyyttä, eroa kielen säännöstön ja sen käytön välillä, lingvististä determinismiä, merkityksiä, puolueellisuutta yms. Lopuksi katsoimme videon vuodelta kivi ja keppi. Käsitteli aihetta miehen ja naisten välisen viestinnän eroista sekä kielen kehitystä parempaan suuntaan naista sorsivasta tavasta. Samalla sain selvitettyä luennon loputtua kurssinvetäjältä, että voin poimia kurssin minitutkimukseen tarvittavan datan vaikka televisiossa tai radiossa esiintyneistä keskustelu tms. ohjelmista, kun en kovinkaan helposti pääse kuuntelemaan tai nauhoittamaan englantia äidinkielenään puhuvien normaalia keskustelua. Neljä esimerkkiä pitäisi kuitenkin löytää eikä minulla ole yhtään englantilaista tuttua, jonka voisin luonnollisessa keskustelutilanteessa saada nauhoitettua. Joten tuo TV:n mahdollisuus kyllä helpotti huomattavasti tehtävän suorittamista ja myös häivytti osan huolista sitä tehtävää kohtaan.

Illalla oli mukava tulla kotiin, kun olin jo sunnuntaina tehnyt ruoan ja nyt ei ollut kuin vain mikrossa lämmittää. Sitten jaksoikin taas vähän paremmin ja yllättäen taas egyptiläisistä lukiessa kello olikin hurahtanut ja helposti yli yhden yöllä. Siitä huolimatta, että kävin nukkumaan noin myöhään, heräsin aamulla jo ennen kahdeksaa. Koska minua ei nukuttanut pätkääkään, päätin nousta jo heti silloin ylös. Ihmeen pirteä olenkin ollut koko päivän.

Tiistai 5.10. menikin siis yllättävän mukavasti. Aamu meni kylläkin enimmäkseen hitaassa lähdössä. Vaikka söinkin aamupalan jo kymmenen aikoihin, niin sitten edellisillan ohjelmia netistä katsoessa ja muuten hitaasti tavaroita pakatessa meni kuitenkin se kaksi ja puoli tuntia, että klo 13-14 olevalle luennolle piti melkeinpä kiirehtiä. Kyseessähän oli Myth-kurssi ja tällä kertaa käsittelimme Osiris ja Isis-myyttiä, josta ilmeisesti tulee vielä jonkin sortin ryhmätehtävä tuonne WOLFiin. Nämä luennot ovat parhaita ihan vain siitä syystä, että ovat niin lyhyitä ja siksi, että luennoitsija itse on varsin viihdyttävä.

Seuraavaksi olikin sitten kahden tunnin tauko, jolloin kävin kirjastossa (Harrison Learning Centerissä) uusimassa lainoja ja tulostamassa seuraavan luennon harjoitusmonisteita. Kävin myös ruokalassa syömässä päivän keittoannoksen, tällä kertaa tomaattikeittoa. Vähän tuli luettua lisää egyptiläisistä ja sitten pitikin hilata itsensä takaisin pohjoiskampukselle MX-rakennukseen. Siellä piti turvautua kahvikupilliseen, kun tuntui vähän siltä, että piristys olisi paikallaan, niin jaksaa olla skarppina myös seuraavalla luennolla. 

Tällä kertaa klo 16-18 Language and Meaning luennon piti toinen luennoitsija, jonka alunperin oli tarkoitus vetää vain kevätpuolen luennot. Hyvin kuitenkin hoiti tämänkin luennon ja aika meni oikeastaan varsin nopeasti. Ryhmätehtävät olivat mukavia ja vaikka termistöt olivatkin hieman käsittämättömän tuntuisia aluksi, niin eiköhän ne ala tästä selkiytymään, kunhan vähän tarkemmin niihin perehtyy. Sellaisia asioita tuli tällä kertaa esille kuin monimerkityksellisyys, kollokaatio, binominaalit, idiomit, lekseemit, taas käsiteltiin monimerkityksellisyyttä ja epämääräisyyttä, homonyymejä, homofooneja, homografeja, synonyymejä, antonyymejä, hyponyymejä, meronyymejä, metonyymejä, nyymejä... Joo, eli kuten tuosta voi päätellä, käsittelimme hyvin lingvistisiä termistöjä. Huh, en tiedä miten ihmeessä ikinä opin nuo kaikki ulkoa. Vielä pitäisi muistaa niiden eri merkitykset. Noh, pitää kai vaan väkertää jonkin sorttinen lista, johon kaikki määritelmineen kirjoittelee ja sitten pänttää niitä päähänsä. Kuitenkin osaa näistä jo käsiteltiin viime vuonna Kielentutkimuksen perusteissa. Hepreaa ne tosin olivat silloinkin. 

Joka tapauksessa, luento meni suht nopeasti. Ja sain juteltua myös vierustovereitten kanssa. Enemmän tuli juteltua muuan kiinalaistytönkin kanssa, joka on tuttu niin Varieties of English kuin Language ja Meaning kurssiltakin. Kävelimme yhtä matkaa kotiin ja juttelimme muun muassa englantilaisen yliopiston ja suomalaisen sekä kiinalaisen yliopiston eroista. Selvisi, että sekä Kiinassa että Suomessa joutuu käymään huomattavasti enemmän kursseja saadakseen pisteitä kasaan kuin mitä täällä. Kiinassakin kuulema saa kursseista vaivaisia kahta ja kolmea opintopistettä, kun täällä taas saa heittämällä muutamasta hullusta kurssista koko vuoden pistemäärät täyteen, eikä luentojakaan ole kuin kerran viikossa. 

Asiasta kukkaruukkuun, aloitin maanantaina myös ruokapäiväkirjan pitämisen, eli kirjoittelen ylös mitä on tullut syötyä ja suurin piirtein mihin aikaan. Voi sitten vähän seurata sitä, että mitä pitäisi vähentää ja mitä lisätä ruokavalioon. Ainakin tällä hetkellä näyttää uhkaavasti siltä, että hedelmät ovat todella aliedustettuina enkä tiedä tuleeko syötyä leipääkään tai muita viljoja ihan tarpeeksi. Noh, mutta hyvän on seurata syömistään, niin on vähän kartalla tilanteestaan. Alan myös tottua paremmin tähän muutaman tunnin välein syömiseen. Ei kuitenkaan tule syötyä itseään missään vaiheessa ihan umpitäyteen, mutta kuitenkin niin, että jaksaa hyvin olla sen muutaman tunnin, kunnes syö taas jotain pientä. Nyt kun vielä alkaa urheilu paremmin rutinoitumaan (maanantaina ja tiistaina jää aina urheilu välistä kun luennot ovat niin typerästi) niin jos sitä loppuviikon saisi itsensä aina jollekin tunnille tai edes salille, niin kyllä on kumma sitten, jos ei ala tapahtumaan muutosta ulkomuodossa. 

Kahden viikon päästä kuitenkin tulee taas katko tähän hienoon rutiiniin, kun tulee vietettyä neljä päivää Lontoossa ja siellähän ei tietenkään onnistu tämä omien ruokien laitto, vihannesten ja hedelmien jatkuva puputtaminen ja muutaman tunnin välein syöminen. Hmh, pitänee sitten vain kiristää tahtia taas seuraavalla viikolla, niin saa tuon takapakin kurottua takaisin. Pelottaa jo nyt vähän joulu Suomessa... Mitenkähän sitä osaa hillitä itseään syömästä älyttömiä määriä kinkkua ja piirakoita ja paistia... Täytynee murehtia siitä sitten silloin. Nyt voisin taas syventyä semiotiikan ihmeelliseen maailmaan. Elleivät egyptiläiset vie minua sittenkin mennessään...

6. Edellistä tapahtumarikkaampi viikko, luentoja, tapaamisia

Maanantai 27.9. alkoi jälleen luennon merkeissä klo 13-14. Tänään opimme mitä kannattaa syödä, mitä ei kannata syödä. Opimme kuinka usein tulisi syödä ja minkä verran tulisi syödä. Saa nähdä miten näiden noudattaminen sujuu ympäristössä, jossa terveellisen ruoan saa kaivaa kiven alta matojen muodossa.

Tässä välissä vierailin yliopiston ruokalassa, ja löysin lounaaksi salaattiannoksen (ei mikään järjettömän suuri), banaanin ja leivän. Tosin jätin leivän ja banaanin myöhempää käyttöä varten.

Toinen luento Varieties of English klo 15-17 käsitteli jälleen kielenpuhujien eroja ja niistä tehtyjä tutkimuksia. Pohdittiin mistä sosiaalisista syistä erot johtuvat ja kuinka paljon niihin vaikuttavat puhetilanteet. Opimme sosiaalisista verkostoista, Communities of Practice-teoriasta (suomenkielinen käytäntöyhteisöt on jotenkin todella kökkö), sekä siitä kuinka puheseurue määrittää käytettyä kieltä.

Tämän luennon jälkeen tein selvää siitäkin leivästä ja ennen luennolle menoa oli aivan pakko kokeilla automaatin kahvia, sillä väsytti aivan pirusti.

Kolmas luento aiheesta Gender, Sex and Language klo 18-20 taas käsitteli enimmäkseen jälleen naisten ja miesten eroja. Kävimme läpi termejä maskuliinisuus ja feminiinisyys, muutamia tutkimuksia sukupuolien välisistä eroista kielenkäytössä. Ja jälleen saimme pitkän listan kirjallisuutta luettavaksemme, jos sitä nyt saisi edes muutaman opuksen luettua niin hyvä olisi.

Illalla sitten tuli syötyä jotakin mikroruokaa, kun ei tähän aikaan kukaan jaksaa ruokaa alkaa laittamaan. Täytyykin pitää mielessä, että koittaa laittaa maanantaiksi ruoan valmiiksi aina sunnuntaina.

Tiistaina 28.9. luennot alkoivat jälleen klo 13 ja samalla tavalla tunnin mittaisella Myth-luennolla. Tällä kertaa aloimme käymään läpi egyptiläistä mytologiaa ja aihe jatkuu jälleen ensi viikolla. Onneksi olin jo hieman tutustunut tähän mytologiaan lukemalla muuan kirjaa aiheesta, joten olivat edes hieman tuttua juttua ja jonkinlaista käsitystä tuosta mytologiasta. Tykkään tämän kurssin vetäjästä, sellainen vanhempi mies, joka aina heittelee vitsejä sinne tänne ja käyttää muutenkin varsin hauskoja ilmaisuja. Sellainen mies, joka hymyilee koko ajan ja on vähän pilke silmäkulmassa. Luennoilla on aina oikein mahtava tunnelma.

Tämän luennon jälkeen minulla oli taas nälkä (olin yrittänyt nyt totuttautua siihen muutaman tunnin välein syömiseen) ja suuntasin jälleen sinne ruokalaan. Tällä kertaa koetin jopa katsoa jotakin ravitsevampaa, mutta eihän taas ollut tarjolla kuin pitsaa ja fish&chipseja, jotka ovat tietenkin rasvassa paistettu. No onneksi sentään huomasin, että tarjolla on myös keittoa ja söinpä sitten sitä hyvillä mielin. Mahakin täyttyi ja keitosta tuli mukavan lämmin olo. Ennen ruokailua kuitenkin kävin uusimassa muuan egyptiläistä mytologiaa käsittelevän kirjan (vain viikon laina-aika) ja palauttamassa erään toisen.

Odotellessani seuraavaa luentoa tuli aika tehokkaasti kulutettua nettiä selailemalla saamatta aikaan mitään sen kummasempaa. Ennen luennolle siirtymistä kävin ostamassa vielä leivän syötäväksi sen luennon jälkeen, kun kuitenkin olisi nälkä heti. Toinen luento olikin sitten klo 16-18 ja Language and Meaning nimeltään. Tämä luento olikin oikein viihdyttävä myös, sillä käsittelimme semantiikkaa, mutta samalla siinä tuli esille sellainen harjoitus, että opettaja oli etsinyt erikoisia sanoja muista kielistä, joissa yhteen sanaan kiteytyy jokin hyvin monimutkainen asia. Siinä sanalistassa olikin sitten meille suomalaisille kovin tuttu sana "vihta" ja opettaja sitten kysyikin, että onko ketään suomalaista luokassa, joka tahtoisi selittää sanan. Minä tietenkin olin ainoa suomalainen, mutta pitihän se selittää. Pakko myöntää, että tuli kyllä itselle hieman kummallinen olo siinä selittäessä, että se on sellainen koivunoksista tehty puska millä sitten mäiskätään itseämme tai toisiamme saunassa... Siinä kyllä valkeni selkeästi se, että minkä takia moni saattaa pitää meitä suomalaisia hieman omituisina tai jopa hulluina!

Toinen huvittava tapaus oli, kun taululla oli saksalainen sana "schadenfreude" joka suomalaisittain tarkoittaa vahingoniloa. Tämä muuan saksalainen tyttö sitten alkoi selittämään sitä sanaa, ja ihmetteli vähän, että ovatko he tosiaan vain niin töykeitä, että nauravat toisten vahingolle, kun heillä se kuitenkin on arkipäiväinen sana. Minä sitten sanoin sille tytölle, että älä huoli, kyllä meillä Suomessakin ollaan sitten yhtä töykeitä, koska meillä on myös olemassa sana tuolle kyseiselle ilmiölle ja vielä sanonta kaiken lisäksi (tällä viittasin sanontaan "vahingonilo on paras ilo"). Kurssin vetäjä tahtoi sitten tietenkin että sanon mikä sana on kyseessä, no eihän kukaan tullut hullua hurskaammaksi siitä sanomisesta, joten sitten hän pyysikin minua kirjoittamaan sen taululle. Opettajakin sitä sitten koetti lausua siinä ja kysyi menikö oikein, johon vastasin että tarpeeksi lähelle kyllä. (lausui englantilaisille tyypillisesti "vahinkonilo") Ilmeisesti ng-äänteen lausuminen on hieman vaikea tehtävä. Sittemmin huomasin, että nettiin lisättyyn kurssin powerpointtiin oli nyt lisätty myös suomenkielinen vastine tuolle saksan sanalle ja perässä luki "thanks Jenna!" Heh, hauskaa olla avuksi tietysti. Mutta siinä meille eurooppalaisille sitten selvisi, ettei englannin kielessä vastaavanlaista sanaa ole olemassa ainakaan noin ytimekkäänä, vaikka varmaa on, että hekin vastaavaa tunnetta aina kokevat. Ovat ilmeisesti vain liian "kohteliaita" tehdäkseen siitä "julkista". Tässä taas muuan varsin räikeä kulttuuriero.

Kekiviikkona 29.9. sain itseni jopa raahattua klo 12 pilates tunnille ja oli kyllä oikein mukavaa. Tykkään siitä, kun saa aina jotain aikaiseksi. Kävin sitten tunnin jälkeen vielä kaupungilla ostamassa synttärikortin Suomessa synttäreitään juhlivalle rakkaalleni, jotta saisin sen postitettua vielä samana päivänä. Tietenkin se jäi seuraavalle viikolle, kunnes oli perillä, mutta noh, ainakin melkein oikeana päivänä. Kortin ostettuani pyörin vähän siinä ostoskeskuksella, mutta aika pikaisesti palasin yliopistolle kirjoittamaan korttia ja tökkäämään postiin, ja sitten pitikin jo rientää kotio. Illalla oli vielä klo 18 Alternative Societyn ensimmäinen tapaaminen, ryhmä, johon päätin liittyä ihan vain tavatakseni muita samanhenkisiä ihmisiä täällä. Ensin tavattiin siis yliopistolla, jonka jälkeen siirryimme pubiin istuskelemaan. Pubi taisi olla nimeltään Giffard Arms ja siellä soitettiin raskaamman sorttista musiikkia ja koristelu oli varsin synkähköä. Vaikutti hauskalta paikalta siis. Sieltä kuitenkin palasin kotiin jo siinä 20 maissa, kun seuraavana aamuna oli sinne terveydenhoitajan pakeille meno.

Torstaina 30.9. ensimmäiseksi meninkin aamulla klo 10.40 terveydenhoitajan pakeille tekemään terveysselvitystä. Siinä sitten kyseltiin kaikkea, poltanko tupakkaa, kuinka usein juon alkoholia, liikunko, syönkö terveellisesti ja kaikkea muuta sellaista. Kyseltiin perheen taustoista, onko sairauksia yms. Sitten mitattiin pituus ja paino, verenpaine ja lopuksi kyseli vielä, että onko rokotukset kunnossa. Tähän oli tietenkin vaikea vastata, kun ei minulla ole mitään käsitystä rokotuksistani ja lupasin selvittää asian. Tässä käynnissä ei kauaa mennyt ja kun pääsin pois, kello ei ollut vielä yhtätoistakaan. Ei siis huvittanut vielä mennä takaisin kotiin, vaan päätin, että kun nyt kerran olen kaupungissa niin käydään nyt sitten keskustassakin.

Sain jopa sen verran aikaiseksi, että ostin itselleni vihdoin sen englantilaisen liittymän ja koska minun täytyy kuitenkin pitää toiminnassa tuokin suomalainen liittymä niin ostin siihen sitten senkin puhelimen. Koko paketti maksoi 19.99£, kun puheaikaa oli siis sen 10£. Samalla reissulla vähän kuin puolivahingossa tulikin ostettua kengät (tarvitsin todellakin kengät joissa on edes vähän korkoa, jotta olisi jotkut kivemmat laittaa ulos mennessä ja hameitten kanssa pidettäväksi kuin myös muuan farkkujen jotka lättäkengissäni laahaavat maata ja hajoavat), maksoivat 16.99£ mikä ei minusta edelleenkään ollut törkyhinta ihan kivoista kengistä. Lisäksi löysin alennuksesta uuden niittivyön 4£ kun alkuperäinen hinta oli 9£. Lisää tuhlasin vielä vaatteisiin, kun ostin kaksi paitaa, joista toinen oli vähän kalliimpi 8£, mutta ihastuin siihen niin, että tahdoin sen ehdottomasti ja toinen sitten 4£.Tämän hillittömän tuhlausreissun jälkeen olikin ihan kiva mennä jo kotiin.

Tällaiset kengät, tykkään!

Illalla klo 17-18 oli vielä hullu fitness-tunti Body Sculpture, jossa taas sai huomata, että kyllä kesän mitääntekemättömyys jossain näkyy, ja kunnossahan se näkyi tietysti. Mutta tulipahan taas sen verran sisuunnuttua siitä, että alkoi kummasti taas kiinnostaa tuo kunnon kohottaminen. Seuraavana päivänä olisikin Walsall Campuksella toisenlainen fitness-tunti, mutta riippuen lihaksiston kipeytymisestä se oli vielä avoinna viitsisinkö sinne lähteä.

Perjantaina 1.10. Huomasin lihaksiston todellakin kipeytyneen armottomasti, joten luovuin suosiolla sille fitness-tunnille menosta. Hyvä kun sain itseni sängystä ylös! No onnistuin siinä lopulta ja sitten päivä menikin siinä aika pitkälti, kun aloin päivittelemään tätä blogia sieltä ensipäivistä lähtien. Jossain välin tietysti kävin tarkistamassa postin, kun odotin edelleen kuumeisesti sitä äitin lähettämää pakettia. No, paketti oli tosiaan tullut perille, mutta se pitikin käydä noutamassa Randall Lines vastaanotosta ja sieltäkin vain aikavälillä 17-18. No eihän se kaukana ollut, mutta olin jo mennyt väärälle vastaanotolle (Lomas Streetin) ja kello lähenteli vasta 16. Eli minulla oli tunti aikaa tehdä jotain. En viitsinyt enää mennä takaisinkaan, joten marssin sitten kauppaan.

Meillä olisi illalla bileet keittiössä, joten päätin ostaa sieltä sitten viinipullollisen (halpa, 3£ ja oli vielä hyvääkin!) ja lasejakin tarvitsin siihen. Hullua oli, että yksi viinilasi (sellainen kunnollinen, pitkäjalkainen) maksoi 50p, kun taas 4 viinilasia (pienempiä, lyhytjalkaisia) maksoi 87p. Voi ihan huvikseen vaikka miettiä kumman valitsin. Lisäksi ostin sämpylöitä (mahdollisimman kuitupitoisia) ja tortilloita, kun minulla oli paistettuja kanapaloja ja vihanneksia jääkaapissa, niin päätin sitten syödä kanawrappeja lauantaina. Lopulta sain haahuiltua sen verta pitkään kaupassa, että kello löi 17 ja sitten marssinkin hakemaan pakettia. Kyllä oli ihanaa kotona päästä avaamaan sitä ja nähdä ne ruisleivät, Fazerin sininen ja salmiakkipussi. Niin, ja se juustohöylä! Piti tietenkin heti rientää tekemään keittiöön ruisleivästä välipalaa. Ja voi hyvä ihme miten hyvältä se leipä maistuikaan! Kyllä sitä kummallisesti osaa arvostaa näitä jokapäiväisiä juttuja, kun on hetken aikaa ilman niitä.

Iltaa odotellessa tuli enimmäkseen käytyä läpi Stratford merkintään lisäämiäni kuvia. Sitten illalla olikin mahtavaa, kun pääsi avaamaan viinipulloa ja liittymään muiden ihmisten seuraan. Luulin ensin, että meitä olisi vaan kämppikset ja muutama muu, mutta paljastuikin sitten, että sinnehän tulli astetta enemmän porukkaa! Ei haitannut yhtään, kun kaikki kyllä osasivat käyttäytyä varsin mallikkaasti. Sinne tuli käymään muuan suomalainenkin poika ja kyllä oli sitten mukava vaihtaa kokemuksia ihan omalla äidinkielellä. Tällä raukalla ei ollut tänne tulot ja muut mennyt ihan putkeen, kun ensinnäkin oli lentokone hajonnut lähtiessä ja joutui vaihtamaan lentoa, illalla tullessaan tänne ja saadessan avaimet kämppään saikin huomata kämpän lattian olevan umpihomeessa, no koska vastaanotto oli kiinni ei siinä auttanut kuin nukkua yö siellä ja vaihtaa seuraavana päivänä huonetta. Oikein mukava kokemus. Kämppiksistäkin tuntui osa olevan hieman laitapuolen kulkijoiden oloisia, joten ei ole nyt kyllä tasan käyneet onnenlahjat, itselläni kun taas on varsin siisti huone ja keittiökin.

Alun perin minun ei edes ollut tarkoitus illalla lähteä mihinkään, vaan meinasin ihan vain ottaa muutaman ja jäädä kotiin. No, muutaman lasillisen juotuani mielikin muuttui samaa tahtia, kun alkoholitasot elimistössä nousivat. Tuli sitten lähdettyä mukaan ja huomasinkin sitten yllättäen aamuyöllä olevani kotona ja nukkumaan käymässä klo 4.30. No, sellaista sattuu ja kun ilta oli aivan mahtava niin ei haitannut yhtään.

Viini, joka pidensi minunkin iltaa, oli kyllä hyvää, ostan toistekin!

Lauantai 2.10. menikin sitten käytännössä nukkuessa. Heräsin klo 13, koomasin koneella ja join hullun lailla vettä. Menin suihkuun ja söin eilistä ruokaa. Koomasin lisää koneella. Siinä meni päivä. Illalla luin luentomonisteita ja -kirjallisuutta. Otin torkut klo 19-20 välillä. Heräsin ja väsytti ihan pirusti. Revin itseni keittiöön väkräämään niitä kanawrappeja. Tulin takaisin koomaamaan koneelle. Klo 22 kävin sitten yöunille. Heräsin klo 24 siihen ettei nukuttanut yhtään. Pakotin kuitenkin itseni nukkumaan, sillä ei huvittanut jäädä valvomaankaan. No, sitten nukuin yön heräilemällä aina silloin tällöin, kun unitarpeet oli jo aikaa sitten täytetty.

Sunnuntaiaamuna 3.10. heräsinkin sitten klo 9.30 ja kävin suihkussa. Vähän aikaa tuli koneella istuttua ja hitaasti pukeuduttua ym. Sitten lähdinkin noin klo 11 pesemään pyykkiä ja kun pyykit oli pesty ja laitettu kuivuriin, tulin syömään aamupalaa. Kuivurista vaatteet haettuani kello olikin jo vähän yli yksi. Sitten aloinkin ahkerana tyttönä kirjoittamaan blogimerkintää, jonka jälkeen siirryin lukemaan koulujuttuja ja tällä kertaa sainkin suhteellisen paljon aikaiseksi sillä saralla. Kaikki nettiin lisätyt materiaalit on nyt luettu, samoin tulosteversiot. Lisäksi kirjoitin kaksi sivua muuan esseetä, joka pitää palauttaa 1.11. Pitäisi vielä alkaa työskennellä muutaman muunkin vastaavanlaisen työn kanssa, mutta niihin pitää kaikkiin koettaa lukea sitä taustakirjallisuutta, joten täytyy katsella uudelleen sitä sitten huomenna. Siinä klo 18 sain jopa sen verran aikaiseksi, että kävin tekemässä itselleni ruokaa (kalapuikkoja, pastaa ja vihanneksia) ja kun sitä aina tulee vähän enemmän kerralla valmistettua kuin yhden ruokailukerran tarpeisiin, niin nakkasin sitten loput jääkaappiin. Nyt ei tarvitse sitten huomisen ruoasta huolehtia, kun se siellä jo valmiina odottaa. Suorastaan helpotus, kun tulee siinä klo 20 jälkeen kotiin niin ei kyllä hirveästi huvita alkaa ruokaa laittamaan.

Tästä lautasmallin mukaisesta ateriastani olin niin ylpeä, että piti ihan kuva ottaa.

Ruoanlaiton jälkeen tulin jälleen lukemaan koulumateriaaleja ja kirjoittamaan tätä. Tämän jälkeen taidan käydä tiskaamassa lautasen ja kokkausvehkeet ja sitten voisi vielä vähän uppoutua egyptiläisten ihmeelliseen maailmaan, kunnes käyn nukkumaan huomisia luentoja silmällä pitäen.

Nyt on vihdoinkin sitten saatu takautuvat merkinnät päätökseen ja seuraavaksi voikin alkaa kirjoittelemaan tapahtumista sitä mukaa, kun ne oikeasti tapahtuvat.

5. Luentojen alku, sairastelua sekä ensikäynti Birminghamissa

Maanantai 20.9.2010 oli se päivä, jota oli kaksi viikkoa odoteltu, nimittäin tuolloin alkoivat ensimmäiset luennot. Tähän mennessä oli pitänyt itse enimmäkseen kehitellä tekemistä, tästä lähtien taas kalenterissa olisi aina menoa tänä päivänä. En siis voi viettää jokaista tuntia jokaisesta päivästä joka viikko sisätiloissa, vaan minun tulisi raahata itseni tuonne kaupungillekin. 

Ensimmäinen luento (klo 13-14) kuului näihin Sports Cardin fitness tunteihin, sillä kyseessä on tällainen teoreettinen Healthy Living luento, jossa meille opetetaan perusteet terveellisestä ruokavaliosta ja meitä neuvotaan mistä ruoka-aineista saamme tarvittavan määrän mitäkin ravintoaineita. Tämän luennon koen erityisen hyödylliseksi, sillä minä jos kuka tarvitsen opastusta tuossa terveellisessä syömisessä. Muutenkin täytyy opetella ihan uusiksi tuo ateriointi, sillä tähän mennessä se on ollut todella epäterveellistä, siitä on puuttunut puolet niistä ravintoaineista joita pitäisi olla ja niin edelleen. Lisäksi muutenkin ruokailutottumukset ovat olleet ihan päin prinkkalaa, sillä yleensä suurin osa päivästä on mennyt nälkäisenä ja sitten kerralla on tullut syötyä älyttömästi, kun taas oikea tapa syödä olisi syödä muutaman tunnin välein aina jonkin verran, että keholla on koko ajan jotain energiaa käytettävissä ja energiavirta on tasaista, kun taas aiemmin söin niin, että yhen äkin keholla oli hirveästi materiaalia mistä polttaa energiaa, ja koska se ei sitä ehdi tehdä, niin auttamattomasti osa siitä materiaalista varastoituu rasvaksi. Joten nytpähän tiedän välttää sitä sitten. 

Toinen luento (klo 14-16, sittemmin 15-17) koostuu kurssista nimeltä Varieties of English, jonka luulisin olevan hyödyllinen itselleni englannin kielen kääntäjänä. Hieman vaikeuksia tosin tuottaa se, että minulla ei ole samanlaista käsitystä esimerkiksi eri murteiden välisistä eroista, sillä en tiedä missä päin puhutaan millaistakin murretta ja että mitä siitä ollaan mieltä (onko se arvostettua vai ei). Joten nämä minun täytyy todellakin opetella. Tässä kurssissa tehtävänä on kirjoittaa essee omasta tyylistään (idiolektistaan) puhua englantia ja se onkin sitten haastava tehtävä myös, sillä miten ihmeessä minun tulisi tietää kuinka puhun englantia, sillä en voi tähän soveltaa tuota murrejuttua, koska olen suomalainen. Me kansainväliset oppilaat toki saimme tähän omanlaisen ohjeistuksen, mutta täytynee vielä tutustua siihen vähän tarkemmin. 

Kolmas luento, joka pidettiin klo 18-20, käsittelee sellaisia aiheita kuin Gender, Sex and Language. Tässä siis otetaan kantaa siihen, mitkä ilmaisut ovat sukupuolittuneita, puhuvatko naiset ja miehet eri tavalla, voiko puhua sukupuolten välisistä eroista biologisessa mielessä, kuinka paljon naisten ja miesten välisistä eroista onkaan tosiasiassa yhteiskunnan tuotosta, eli kuinka pitkälti erot ovat biologisia ja kuinka pitkälti ne ovat sosiaalistumisen tuotosta. Ihan mielenkiintoisia aiheita kyllä, ja luulen että pidän tästä kurssista paljon enemmän kuin edellisestä, vaikkakin molemmat ovat saman kurssinvetäjän pitämiä. Tästä kurssista luulen olevan sen verran hyötyä kääntäjän ammatissani, että osaan tiedostaa paremmin mitkä englanninkieliset ilmaisut nähdään erityisesti sukupuolittuneita ja mitkä ovat sen verran neutraaleita, että niitä voi käyttää. Opin myös ehkä ymmärtämään sitä ajattelua englanninkielisten naisten ja miesten puheiden taustalla (naisten sanotaan puhuvan konservatiivisemmin kuin miesten ja lähempänä "standard englishia").

Näiden luentojen jälkeen kello olikin jo niin paljon, että ei paljoa huvittanut enää mitään tehdä, siispä suoraan kotiin, ruokaa tekemään ja vähän tietokoneella istumista, jonka jälkeen nukkumaan, sillä seuraavana päivänä olisi taas edessä luentoja.

Tiistaina 21.9. luennot alkoivat jälleen vasta klo 13, joten se on mukavaa, ettei tarvitse heti kahdeksalta olla menossa. Aina saa nukkua pitkään. Tällä kertaa vuorossa oli kurssi nimeltään Myth, ja kuten nimestä voikin päätellä, sillä käsitellään mm. egyptiläisiä, kreikkalais-roomalaisia, germaanisia, kelttiläisiä ja skandinaavisia (tosin norjalaisia lähinnä, siis viikinki) myyttejä. Tämä vaikuttaa muuten oikein hauskalta kurssilta, paitsi ettei minua kiinnosta pätkääkään kirjoittaa mitään lukupäiväkirjaa. Olen kyllä lukenut noita teoksia, mitä on siellä kirjaluettelossa, mutta ei minulla ole niistä mitään ihmeellistä sanottavaa. Eikä minulla ole minkäänlaista käsitystä siitä, että millaisia asioita sinne tulisi kirjoittaa! Mutta saa nyt nähdä, jospa sitä jotakin sinne satuilisi sitten. Tässä luennossa on se etu, että vaikka sen alunperin pitikin olla 13-15 niin nyt se kestäävin vain tunnin ja loppuu siis jo klo 14, koska muilla opiskelijoilla (ilmeisesti pääaineopiskelijoilla) on jokin toinen kurssi päällekkäin, joten tämän pitää loppua aiemmin.

Seuraava luento pidetäänkin klo 16-18 eli pääsen tiistaisin kotiin kahta tuntia aiemmin kuin maanantaisin, ja minulla on luentojen välissä kahden tunnin yhtämittainen vapaa. Siinä ajassa yleensä käyn kirjastossa hankkimassa uusia kirjoja (opiskeluihin liittyviä, en viihdettä) luettavaksi tai hoidan muita juoksevia asioita. Kuten myös tuolloin, kävin heti lainaamassa Myth-kurssin egyptiläisiä myyttejä käsitteleviä kirjoja. Joka tapauksessa, tämä 16-18 oleva kurssi on nimeltään Language and Meaning ja kuten jo nimestä tulee selville tässäkin, kurssi käsittelee semantiikkaa ja pragmatiikkaa. Kurssi on jaettu puoliksi niin, että tämä syksyn ajan opiskelemme semantiikkaa ja keväällä sitten pragmatiikkaa. (Kurssi kestää siis vuoden, kuten myös aiemmin ollut Myth, kaksi muuta taas ovat vain yhden lukukauden mittaisia) Tämä vaikuttaa oikein mielenkiintoiselta ja tästä voisin kuvitella olevan hyötyä myös minulle englannin kielen kääntäjänä, sillä on huomattavan mielenkiintoista oppia myös englanninkielisiin sanoihin ladottuja merkityksiä (ja toivottavasti muistaa ne vielä jatkossakin). Suomalaisena kun on eri kieli- ja kulttuuritaustasta johtuen hieman vaikea päätellä aina noita englanninkielisten sanojen kaikkia konnotaatioita. Toivon tämän kurssin hieman avaavan sitä englantilaisten mielenmaisemaa. 

Illala huomasin sitten kotiin tultua, että olo ei ollut mikään maailman parhain ja kurkkukin oli kipeä. Kävin sitten ajoissa nukkumaan, kun seuraavaksi aamuksi (keskiviikko 22.9.) olin sopinut meneväni muuan saksalaisen tytön kanssa käymään Wolverhamptonin torilla, sillä sieltä saa lihat ja vihannekset halvemmalta ja tuoreempina kuin tuosta lähimarketista. Tuli käytyä siellä sitten aamusta, mutta en viitsinyt enää sinä päivänä mennä klo 12 pidettävälle pilates-tunnille, koska minulla oli maha aivan uskomattoman kipeä ja edelleenkin todella huono olo. Kävin kuitenkin myöhemmin päivällä vielä lähikaupassa ja ostin mm. kuumemittarin. Pitkin iltaa mitattaessa kuumettakin oli jonkin verran vielä, joten päätin sitten ottaa loppuviikon vähän rauhallisemmin, joten jäivät sitten siltä viikolta kaikki fitness-tunnit käymättä. 

Torstaikin (23.9.) menikin sitten sisätiloissa parannellessa vatsaa ja kuumetta. Yöt oli tullut nukuttua huonosti, kun ensin piti nukkua sukat jalassa illalla, että sai ensinkään unta ja sitten keskellä yötä heräsi siihen, että oli hiestä märkänä ja piti vaihtaa vaatteita/käydä suihkussa... Tuosta ainakin tiesi olevansa vielä hieman kipeä, joten en todellakaan kokenut tarvetta lähteä mihinkään torstaina.

Perjantaina 24.9. oli jo sen verran menoja, että klo 12 oli tällainen info-tunti Briteissä olemisesta, vaikka en siitä tullutkaan sitten loppujen lopuksi hullua hurskaammaksi. Toisin sanoen se oli kyllä varsin turha reissu. No, koska olin nyt kuitenkin valmiiksi siellä kaupungilla, niin kävin sitten samalla rekisteröitymässä tien toisella puolella olevalle lääkärille ja siellä minulle varattiinkin samalla heti aika tällaiseen perusterveydentarkastukseen viikon päähän torstaille. Siinä ei kauaa mennyt, enkä ollut vielä halukas menemään heti takaisin kotiinkaan, kun siellä kuitenkin oli tullut jo jokunen aika vietettyä, niin lähdin sitten käymään kaupoilla. Sain ostettua itselleni vihdoinkin kunnollisen takin (tätä olin tarvinnut, sillä ilmat olivat alkaneet jo vähän kylmetä, eikä minulla ollut sitten minkäänlaista kunnon takkia mukana). Maksoi 16.99£ joten en kokenut maksaneeni siitä liikaa, kun se kuitenkin on oikein lämmin ja mukava. Kävin myös ostamassa muutaman paidan ja housut. Varastoin myös hieman flunssan torjuntalääkkeitä, sillä kurkku oli edelleen pirun kipeä, joten siihen tarvittiin Strepsilsejä ja lisäksi ostin jotakin muuta veteen sekoitettavaa lääkettä, että sitten kun minä taas sairastun nuhaan tms. niin on jo valmiina troppeja.

Illalla lähdin vielä käymään pubissa kahden ranskalaisen ja yhden amerikkalaisen tytön kanssa, sillä kaipasin todellakin jo välistä muiden ihmisten seuraa taas. Ilta oli mukava ja kun kysyivät lähdenkö lauantaina heidän mukaansa Birminghamiin, niin pitihän se mukaan lähteä, eipähän tarvitsisi taas koko päivää olla kotona mitään järkevää tekemättä. 

Lauantaina 25.9. kävin siis ensimmäisen kerran Briminghamissa, joka siis on noin parinkymmenen mailin päässä, ja on toiseksi suurin kaupunki heti Lontoon jälkeen. Siellä olikin sitten vähän isompia ostoskeskuksia kuin nuo kaksi täällä Wolverhamptonissa ja uskomaton määrä ihmisiä ja kauppoja. En ihme kyllä saanut ostetuksi yhtikäs mitään. Ehkä pitää mennä jokin toinen kerta vielä käymään niin osaa katsella vähän toisella tavalla. Oli kuitenkin mukavaa, kun eestakas lippu maksoi vain 4.40£ joten ei siihen liikaa rahaa mennyt. Toisin sanoen voi helposti käydä vaikka uudelleenkin. Loppuillasta en taaskaan tehnyt mitään ihmeellistä, taisin vain lukea kirjaa egyptiläisistä. 

Sunnuntai 26.9. meni samoissa merkeissä, eli luin koko päivän kirjaa egyptiläisistä, mitä nyt välillä tuli syötyä ja koomattua koneella, kun alkoi kyllästyttää tuo lukeaminen. Tähän mennessä olin jo saanut itseni parannettua, eikä mahaankaan enää koskenut. Olen aika vakuuttunut siitä, että mahakipu johtui syömästäni vaaleasta leivästä, kun tähän asti on tullut koti-Suomessa syötyä sitä varsin kuitupitoista ruisleipää ja sitten yhen äkin kun syökin viikon leipää, jossa ei ole kuituja nimeksikään, niin ihmekös tuo, jos on aineenvaihdunta tukossa. Hoksattuani kuitenkin syyn olevan leivässä vaihdoin samantien leivän mahdollisimman kuitupitoiseen (mikä sekin oli paahtoleipää, kaikki leipä täällä on paahtoleipää lukuunottamatta muutamaa harvaa poikkeusta) ja vatsa alkoi olla taas heti paremmassa ojennuksessa. Lisäksi tein tilauksen äidilleni, että lähettää ruisleipää, suklaata, salmiakkia ja juustohöylän (täällä ei ole juustohöylää, pelkästään raastimia) paketissa heti maanantaina. On hyvä saada edes silloin tällöin sitä ruisleipää, joka tietenkin säilyy pitkään pakkasessa säilytettynä, kuin että syödä koko ajan tuota leipää, mitä ei edes tarvitse purra.

4. Laiskoja päiviä ja tapahtumien odottelua

Sunnuntai 12.9. meni aika pitkälti kotioloissa, en saanut mitään ihmeellistä aikaiseksi enkä jaksanut lähteä ihmistenkään ilmoille, jos kaupassakäyntiä ei lasketa. Olisi kyllä ollut vaikka mitä tapahtumia, kuten Fresher's Party, mutta olin todellakin liian laiska mennäkseni mukaan. Vietin siis päivän enimmäkseen sisätiloissa, tekemättä mitään sen kummempaa paitsi kurssiaikataulujen ja kurssivalintojen kanssa teluamista.

Maanantai 13.9. ei ollut yhtään sen viisaampi päivä, tosin tällä kertaa sain raahattua itseni jopa kaupungille tutustumaan ostoskeskukseen ja keskustan muihin kauppoihin. Kovin tuottoisa ei tuo reissu ollut, sillä en oikeastaan ostanut mitään. Illalla olisi taas ollut bileet, joihin minä yllättäen en jaksanut itseäni raahata. 

Tiistai 14.9. raahasin itseni jälleen keskustaan, tosin tällä kertaa kaverin kanssa ja sain jopa ostoksiakin tehtyä. 23£ löysin kaksi neuletakkia, pitkähihaisen paidan, mekon ja hameen. Kaupasta tultua hymy oli herkässä, sillä on aina mahtavaa saada uusia vaatteita, varsinkin jos niistä ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi, kuten tällä kertaa ei tarvinnut. Illalla kävin tutustumassa pilatekseen City Campuksella ja tykkäsin siitä oikein kovasti. Päätin hankkia 120£ hintaisen Sports Cardin, koska sillä saa käyttää yliopiston kuntosalia ilmaiseksi, käydä noilla pilates, aerobic ja lukuisilla muilla fitness tunneilla ilmaiseksi sekä käyttää Walsall campuksella sijaitsevaa uimahallia ilmaiseksi. Ei paha vuoden jäsenyydestä. Illalla olisi taas ollut bileet, mutta noh... totutusti en jaksanut sinne mennä.

Keskiviikkona 15.9. oli kauan odotettu retki paikalliseen Ikeaan ja tuli kyllä tarpeeseen. Sai vihdoin ostettua monia tähän mennessä puutoslistalla olleita asioita, kuten lautasia, laseja, leikkuulautoja, paistinpannun, pyyhkeitä, vessanmatto, lakanoita, hiirimatto ja vispilöitä sekä paistolastoja yms. Oli huippua, kun vihdoin alkoi olla vähän paremmissa kannattimissa tuo keittiötarvikkeisto ja kaikki muukin mitä tarvitsee arjessa jatkuvasti. Eikä edes mennyt hirvittävästi rahaa, taisi olla jotain 16£ tuo lasku. Söin Ikeassa vielä kaiken lisäksi oikein täyttävän aterian varsin edulliseen hintaan. 

Torstaina 16.9. ei oikeastaan ollut paljoa ohjelmaa kuin klo 14 raahasin itseni tutustumaan näihin yliopiston kuntosalitiloihin ja sitten ostin senkin Sports cardin samalla. Tuon suoritettuani kävin myös hankkimassa uuden allekirjoituksen Learning Agreementiini, jonka olin joutunut uusimaan siitä syystä, että olin merkannut ensimmäiseen väärän kurssin väärällä lukukaudelle (olikin ykköslukukauden kurssi, mutta olin vahingossa laittanut kakkoslukukaudelle, joten piti uusia sekin). Tämän suoritettuani ei sitten ollutkaan muuta tekemistä ja tulin kotio viettämään aikaa huoneessani... Olisi taas illalla ollut jotain hauskaa ylioppilaskunnan tiloissa, mutta kuten muutenkaan tällä viikolla, en lähtenyt sitten mihinkään.

Perjantaina 17.9. olisi alkuperäisen suunnitelman mukaan pitänyt lähteä Alton Towersiin (huvipuistoon) päiväksi, mutta kun minulla ei vielä ollut opiskelijakorttia, niin en sitten sinne lähtenyt. Ja olisi pitänyt herätäkin niin aikaisin, että olin mieluummin äärimmäisen laiska ja jäin kotiin nukkumaan. Liputkin olisi pitänyt hankkia etukäteen ja sitähän minä en ollut tehnyt, joten se reissu jäi sitten välistä. Ja koska en yksinkertaisesti jaksanut tehdä mitään muutakaan, päätin sitten (TAAS) olla koko päivän kotosalla. Oli suorastaan tuon viikon teema, tämä sisätiloissa oleskelu. Sen verran kuitenkin sain aikaiseksi, että illasta raahasin takapuoleni muutaman kaverin kanssa Walkabouttiin ja siellä tulikin sitten vietettyä koko ilta. Aamuyöstä tuli vielä käytyä kaupassakin (se kun on auki 24h) ja kotona taisin olla siinä neljän jälkeen. Tämä aika pitkälti määrittikin loppuviikonlopun ohjelman, kun olin aivan liian väsynyt lähteäkseni mihinkään.

Lauantai ja sunnuntai 18.-19.9. menivät samalla mallilla kuin muutkin päivät, mikäli kaupassa käyntejä ei lasketa. Toisin sanoen, en ollut kovinkaan sosiaalinen. Mutta niin oli taas viikko mennyt, pikkuhiljaa oli täyttynyt tämä meidän käytävämmekin ja tuolloin olivatkin lähes kaikki jo muuttaneet tänne ja elämääkin oli jopa jonkin verran. Saattoi jopa nähdä jonkun keittiössä joskus, kun tähän mennessä oli ollut ihan pirun hiljaista eikä ketään missään. Sunnuntaina jo vähän jännitti, kun seuraavana päivänä alkaisivat luennot ja olisi taas jotain uutta edessä. Toisaalta olin myös ihan innoissani, kun vihdoin alkaisi olla sellaisia menoja, jotka eivät olleet riippuvaisia minun aktiivisuudestani, vaan sinne pitää mennä, koska ne ovat pakollisia.

3. Shakespearen kotikaupungissa

Muut merkinnät tähän asti ovat olleet massiivisia ja varsin tekstipitoisia. Tällä kertaa onkin vuorossa edelleen massiivinen, mutta lähes täysin kuvitettu merkintä. Kuvat ovat siinä järjestyksessä, kuin miten kaupunkia tuli kierrettyä. Tästä lähtee kierros Stratford-upon-Avonissa lauantaina 11.9.2010:

Siinä siis ensimmäinen kuva Gower Memorialista, Shakespearen muistomerkistä. Seuraavat neljä kuvaa ovat samaa muistomerkkiä, mutta eri osia siitä.

Yksityiskohta ylläolevasta

 

Hamlet

Lady Macbeth

 Siinä siis muistomerkkikuvat. Seuraavaksi muutama otos kanaalista (ja linnuista!)

Kanaali, jossa useampi paatti

Tässä muuan rouva paattia ohjaamassa

Siinä ihan vain muutama joutsen

Tämä yksilö oli kokenut kuvattava

Siinä kuva todella vanhasta sillasta

Näiden jälkeen vuorossa onkin kuva teatterista, joka on yksi kaupungin ylpeydenaiheista, tosin tällä hetkelle remontissa. Vieressä sijaitsee väliaikainen teatteri.

Royal Shakespeare Theatre

Väliaikainen teatteri - The Courtyard Theatre

Sitten suuntasimmekin kirkkoa kohti, tosin tässä välissä näimme muuan miehen ylittävän jokea hieman vanhemmanoloisella metodilla.

Holy Trinity kirkon kalmistoa

Kirkon sisäänkäynti

Kirkossa oli astetta matalampi ovi, minä kuitenkin pikkutyttönä sovin siitä mainiosti ali

Siinä kirkonpenkkejä

Tässä vähän maallisempina versioina

Seuraavaksi suunnattiin jo kirkosta toisaalle, matkalla näimme talon, jossa Shakespearen vanhin tytär asui miehensä kanssa.

Hall's Croft

Edestäpäin

Ja matka jatkui... Tiellemme sattui mm. tämmöisiä rakennuksia:

Oikein kaunis vaaleanpunainen talo

Perinteistä tyyliä sielläpäin

Kauemmassa päädyssä sijaitsee se koulu, jossa Shakespearekin kulutti penkkiä

Tässä välissä meidät kaapattiin kaupungin valtuustosaliin, jossa kaupungin pormestari kertoi meille valtuuston käytännöistä ja kokousten etenemisestä.

Tämännäköinen herra tulee ensin sisään, koputtelee kepillä lattiaa ja komentaa kaikki seisomaan

Sitten nämä kannetaan sisään, ne edustavat kuningattaren valtuustolle jakamaa valtaa

Lopulta saapuu itse pormestari, jota vastaanottaessa siis kaikki seisovat

Tämän oikeastaan varsin mielenkiintoisen esittelyn jälkeen saimme seikkailla itsenäisesti kaupungissa. Tällaista kaikkea siellä tuli vastaan:

Elävä patsas

Nyt oli siis syyskuu

Nutcracker joulukauppa piti kuitenkin ovensa auki

Nimelle löytyi selitys tästä herrasta

Sitten aloimmekin palailla jo takaisin ja kävimme mm. siellä Shakespearen vanhassa opinahjossa ja hänen tyttärensä kotona.

Sisäänkäynti koulun sisätiloihin

Portaat ylös oli luokkahuone ja alhaalla kirjasto (toiminnassa oleva)

Luokkahuoneen takaseinusta

Lähempää

Sisääntulo-oven seinustaa

Luokkahuoneen etuseinä

Pulpettien raaputtelu oli suosittua jo tuolloin

Tämä kuva onkin jo Shakespearen tyttären puutarhasta

Sieltä löytyi aurinkokello

Kuten kuvasta näkyy

Ja niitä kuviahan riitti. Kaikkia en edes viitsinyt laittaa tänne, mitä tuli kuvailtua. Tässäkin oli jo aikamoinen suma. Sittenpä siirrytäänkin taas tekstipitoisempiin merkintöihin, tosin ei välttämättä noin pitkiin.