tiistai 5. lokakuuta 2010

7. Uusia termejä ja uusia tapoja

Maanantai 4.10. oli siitä varsin mukava päivä, että sain yllättävän paljon aikaiseksi siitäkin huolimatta, että olin 13-21 poissa kotoa. Oli hyvä pohja mennä luennoille, kun sunnuntaina oli tullut kerrattua niitä oppiaineiden sisältöjä. Kaikki mitä piti lukea oli luettu (paitsi kirjoja en ole lukenut), joten oli mukavaa, kun ei ollut enää niin hirvittävästi jäljessä lukemisissaan. Klo 13-14 luennolta käsiteltiin taas tätä oikeanlaista syömistä, ja kyllä se pikkuhiljaa alkaa iskostua tuonne mieleen, että mitä kannattaa ja mitä ei kannata syödä ja erityisesti miten (kuinka usein, mitä määriä, missä suhteessa toisiinsa). 

Tämän jälkeen minulla oli tunti ylimääräistä aikaa, joten päätin sitten käydä keskustan urheiluliikkeestä ostamassa lenkkarit, kun sellaiset puuttuivat. Muutenkin olin uusien lenkkareitten tarpeessa, sillä edelliset heitin pois juuri ennen lähtöäni tänne (olivat todella nuhjuiset ja vanhat ja todennäköisesti meidän kissa oli tehnyt jonkin mielenosoituksen niihin, ainakin hajusta päätellen). Tarvitsin siis niitä kuitenkin, ja nyt ne ovat sitten käytössä näillä fitness-tunneilla ja salilla. Ei noista minun normikengistäni sinne olisikaan, enkä halua niitä käyttää urheillessani. Sopivankokoiset ja ihan kivat lenkkarit löytyivät Reebokilta hintaan 27.99£. Olisin ennemmin sijoittanut lenkkareihini sen 20£ kuin 30£, mutta koska ne parinkympin kengät olivat kaikki varsin typerännäköisiä, oli tyytyminen hieman hintavimpiin. 

Käytyäni ostoksilla suuntasin klo 15-17 luennolle Varieties of English. Tällä kertaa istuin lähelle näitä saksalaisia tyttöjä, joiden kanssa olen ollut tekemisissä ja heistä heti yksi halusi tarkistaa millaiset kengät olin hankkinut. Ilmeisesti läpäisivät tarkastuksen, kun hän sanoi, että tuohon hintaan ihan hyvät kengät, johon vastasin sen olevan oikein hyvä, että läpäisivät tarkastuksen, niin ei sitten tarvitse mennä heti palauttamaan. Itse luento käsitteli tällä kertaa korostuksia (accents), murteita (dialects), idiolektia ja fonologiaa. Meidän oli myös ryhmätyönä tutkittava toistemme lausumia sanoja ja ääntäminen oli tarkoitus kirjata ylös. En voi kyllä sanoa olleeni kovin hyvä siinä. Mutta kaipa harjoitus tekee mestarin. Tällä kertaa tuli jopa kotitehtäviä, joita voisinkin piakkoin alkaa vilkuilemaan.

Tunnin hengailun jälkeen olikin sitten vuorossa viimeinen luento klo 18-20, eli Gender, Sex and Language. Tällä luennolla kävimme läpi mm. sellaisia aiheita kuin kielen ja kulttuurin välistä suhdetta, kielen seksistisyyttä, eroa kielen säännöstön ja sen käytön välillä, lingvististä determinismiä, merkityksiä, puolueellisuutta yms. Lopuksi katsoimme videon vuodelta kivi ja keppi. Käsitteli aihetta miehen ja naisten välisen viestinnän eroista sekä kielen kehitystä parempaan suuntaan naista sorsivasta tavasta. Samalla sain selvitettyä luennon loputtua kurssinvetäjältä, että voin poimia kurssin minitutkimukseen tarvittavan datan vaikka televisiossa tai radiossa esiintyneistä keskustelu tms. ohjelmista, kun en kovinkaan helposti pääse kuuntelemaan tai nauhoittamaan englantia äidinkielenään puhuvien normaalia keskustelua. Neljä esimerkkiä pitäisi kuitenkin löytää eikä minulla ole yhtään englantilaista tuttua, jonka voisin luonnollisessa keskustelutilanteessa saada nauhoitettua. Joten tuo TV:n mahdollisuus kyllä helpotti huomattavasti tehtävän suorittamista ja myös häivytti osan huolista sitä tehtävää kohtaan.

Illalla oli mukava tulla kotiin, kun olin jo sunnuntaina tehnyt ruoan ja nyt ei ollut kuin vain mikrossa lämmittää. Sitten jaksoikin taas vähän paremmin ja yllättäen taas egyptiläisistä lukiessa kello olikin hurahtanut ja helposti yli yhden yöllä. Siitä huolimatta, että kävin nukkumaan noin myöhään, heräsin aamulla jo ennen kahdeksaa. Koska minua ei nukuttanut pätkääkään, päätin nousta jo heti silloin ylös. Ihmeen pirteä olenkin ollut koko päivän.

Tiistai 5.10. menikin siis yllättävän mukavasti. Aamu meni kylläkin enimmäkseen hitaassa lähdössä. Vaikka söinkin aamupalan jo kymmenen aikoihin, niin sitten edellisillan ohjelmia netistä katsoessa ja muuten hitaasti tavaroita pakatessa meni kuitenkin se kaksi ja puoli tuntia, että klo 13-14 olevalle luennolle piti melkeinpä kiirehtiä. Kyseessähän oli Myth-kurssi ja tällä kertaa käsittelimme Osiris ja Isis-myyttiä, josta ilmeisesti tulee vielä jonkin sortin ryhmätehtävä tuonne WOLFiin. Nämä luennot ovat parhaita ihan vain siitä syystä, että ovat niin lyhyitä ja siksi, että luennoitsija itse on varsin viihdyttävä.

Seuraavaksi olikin sitten kahden tunnin tauko, jolloin kävin kirjastossa (Harrison Learning Centerissä) uusimassa lainoja ja tulostamassa seuraavan luennon harjoitusmonisteita. Kävin myös ruokalassa syömässä päivän keittoannoksen, tällä kertaa tomaattikeittoa. Vähän tuli luettua lisää egyptiläisistä ja sitten pitikin hilata itsensä takaisin pohjoiskampukselle MX-rakennukseen. Siellä piti turvautua kahvikupilliseen, kun tuntui vähän siltä, että piristys olisi paikallaan, niin jaksaa olla skarppina myös seuraavalla luennolla. 

Tällä kertaa klo 16-18 Language and Meaning luennon piti toinen luennoitsija, jonka alunperin oli tarkoitus vetää vain kevätpuolen luennot. Hyvin kuitenkin hoiti tämänkin luennon ja aika meni oikeastaan varsin nopeasti. Ryhmätehtävät olivat mukavia ja vaikka termistöt olivatkin hieman käsittämättömän tuntuisia aluksi, niin eiköhän ne ala tästä selkiytymään, kunhan vähän tarkemmin niihin perehtyy. Sellaisia asioita tuli tällä kertaa esille kuin monimerkityksellisyys, kollokaatio, binominaalit, idiomit, lekseemit, taas käsiteltiin monimerkityksellisyyttä ja epämääräisyyttä, homonyymejä, homofooneja, homografeja, synonyymejä, antonyymejä, hyponyymejä, meronyymejä, metonyymejä, nyymejä... Joo, eli kuten tuosta voi päätellä, käsittelimme hyvin lingvistisiä termistöjä. Huh, en tiedä miten ihmeessä ikinä opin nuo kaikki ulkoa. Vielä pitäisi muistaa niiden eri merkitykset. Noh, pitää kai vaan väkertää jonkin sorttinen lista, johon kaikki määritelmineen kirjoittelee ja sitten pänttää niitä päähänsä. Kuitenkin osaa näistä jo käsiteltiin viime vuonna Kielentutkimuksen perusteissa. Hepreaa ne tosin olivat silloinkin. 

Joka tapauksessa, luento meni suht nopeasti. Ja sain juteltua myös vierustovereitten kanssa. Enemmän tuli juteltua muuan kiinalaistytönkin kanssa, joka on tuttu niin Varieties of English kuin Language ja Meaning kurssiltakin. Kävelimme yhtä matkaa kotiin ja juttelimme muun muassa englantilaisen yliopiston ja suomalaisen sekä kiinalaisen yliopiston eroista. Selvisi, että sekä Kiinassa että Suomessa joutuu käymään huomattavasti enemmän kursseja saadakseen pisteitä kasaan kuin mitä täällä. Kiinassakin kuulema saa kursseista vaivaisia kahta ja kolmea opintopistettä, kun täällä taas saa heittämällä muutamasta hullusta kurssista koko vuoden pistemäärät täyteen, eikä luentojakaan ole kuin kerran viikossa. 

Asiasta kukkaruukkuun, aloitin maanantaina myös ruokapäiväkirjan pitämisen, eli kirjoittelen ylös mitä on tullut syötyä ja suurin piirtein mihin aikaan. Voi sitten vähän seurata sitä, että mitä pitäisi vähentää ja mitä lisätä ruokavalioon. Ainakin tällä hetkellä näyttää uhkaavasti siltä, että hedelmät ovat todella aliedustettuina enkä tiedä tuleeko syötyä leipääkään tai muita viljoja ihan tarpeeksi. Noh, mutta hyvän on seurata syömistään, niin on vähän kartalla tilanteestaan. Alan myös tottua paremmin tähän muutaman tunnin välein syömiseen. Ei kuitenkaan tule syötyä itseään missään vaiheessa ihan umpitäyteen, mutta kuitenkin niin, että jaksaa hyvin olla sen muutaman tunnin, kunnes syö taas jotain pientä. Nyt kun vielä alkaa urheilu paremmin rutinoitumaan (maanantaina ja tiistaina jää aina urheilu välistä kun luennot ovat niin typerästi) niin jos sitä loppuviikon saisi itsensä aina jollekin tunnille tai edes salille, niin kyllä on kumma sitten, jos ei ala tapahtumaan muutosta ulkomuodossa. 

Kahden viikon päästä kuitenkin tulee taas katko tähän hienoon rutiiniin, kun tulee vietettyä neljä päivää Lontoossa ja siellähän ei tietenkään onnistu tämä omien ruokien laitto, vihannesten ja hedelmien jatkuva puputtaminen ja muutaman tunnin välein syöminen. Hmh, pitänee sitten vain kiristää tahtia taas seuraavalla viikolla, niin saa tuon takapakin kurottua takaisin. Pelottaa jo nyt vähän joulu Suomessa... Mitenkähän sitä osaa hillitä itseään syömästä älyttömiä määriä kinkkua ja piirakoita ja paistia... Täytynee murehtia siitä sitten silloin. Nyt voisin taas syventyä semiotiikan ihmeelliseen maailmaan. Elleivät egyptiläiset vie minua sittenkin mennessään...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti