Kekiviikkona (8.9.2010), kun ensimmäinen päivä meni harhaillessa, lähdin uudelleen lähimarkettiin, kun olin edelleenkin vailla suurinta osaa tarvikkeista sun muista. Sainkin taas kulumaan iloisesti useamman tunnin seikkaillessani ympäri ämpäri kauppaa. Tällä kertaa tosin sen sai tehdä suht rauhassa, kun pääsi lähtemään sinne ajoissa, eikä ollut tullut harhailtua paria tuntia pitkin poikin ennen sitä kauppareissua. Monta kertaa piti vielä kaiken lisäksi seilata samoja käytäviä, kun muisti vasta toisella puolen kauppaa, että "ainiin, minunhan piti sellaista ja tällaistakin ostaa vielä..."
Lopulta kuitenkin selvisin ulos kaupasta ja pääsin rauhassa täyttelemään keittiön kaappeja ruokatarvikkeilla jne. Sinä päivänä en todennäköisesti muuta sitten tehnytkään, kuin istuin loppuajan huoneessani ja netissä. Tavat eivät näköjään muutu, vaikka kuinka olisi muilla mailla uusissa jännittävissä maisemissa...
Torstaiaamuna (9.9.2010) olikin sitten vuorossa ylioppilaskunnan järjestämä minitour Wolverhamptonin keskustassa ja meille vaihto-opiskelijoille tärkeimmissä kohteissa. Tätä kierrosta minä olisin todellakin kaivannut jo paljon aiemmin, heti ensimmäisenä päivänä, kun saavuin koko kaupunkiin! No, kierros oli jokatapauksessa hyvin valaiseva ja sain jonkinlaisen käsityksen tästä kaupungista ja siitä missä mikäkin on. Onneksi, sillä nykyisin kaikki on niin paljon helpompaa, kun on jonkinlainen suuntavaisto täälläkin. Nyttemmin osaa jopa erottaa pohjoisen ja etelän, kun aiemmin minusta tuntui jotenkin niin hullulta ajatus, että minä (siis asuinpaikkani) on pohjoisessa ja keskusta on etelässä. En edes oikein tiedä miksi, se vain on jotenkin mielessäni väärinpäin. No, nykyisin kuitenkin tiedän jo hieman missäpäin liikkua, joten sekään "nurinkurisuus" ei enää häiritse.
Opastuskierroksen jälkeen sitten meninkin yliopistolle viimeistelemään ilmoittautumisen ja sain tulostettua opiskelijakorttia varten tarvittavat paperit. Oli helpottavaa saada se asia pois päiväjärjestyksestä niinkin pian :) Kaupunkikierroksella tutustuin myös ensimmäisiin tuttuihini täällä, Itävallasta ja Ranskasta kotoisin oleviin tyttöihin. Heistä tämä ranskalainen kertoi muutamien muiden vaihtareitten suunnitelleen illalla pubiin menoa ja ihmisiin tutustumista. Tietenkin olin lähdössä mukaan, sillä muutaman päivän yksinäisyyden jälkeen (olin ensimmäinen tässä asuntolassa, joten ensimmäisiin päiviin täällä ei ollut ketään muita kuin minä, ja se oli äärimmäisen tylsää) kaipasin todellakin ihmisten seuraa ja mikä sen parempaa kuin tutustua uusiin ihmisiin.
Illalla tapasimme sitten joukolla läheisellä bussipysäkillä (samalla, jolta lähdimme sille opastuskierroksellekin), ja lähdimme kohti keskustaa ja parhaaksi katsomaamme pubia. Siellä tutustuin jälleen uusiin ihmisiin, tällä kertaa jälleen yhteen ranskalaiseen tyttöön ja hänen lisäkseen neljään saksalaiseen tyttöön. Näiden ihmisten kanssa olen vieläkin yhteyksissä, eli ilmeisesti ensimmäisinä päivinä tehdyt tuttavuudet ovat sitten niitä pysyvämmän sorttisia.
Perjantaina (10.9.2010) oli aamulla klo 10 yliopiston järjestämä tervetulotapaaminen, sitten oli klo 11 englannin kielitesti, jonka jälkeen klo 14 olikin sitten infotilaisuus, jossa saimme valita ja keskustella tämän yliopiston Erasmus-vastaavan kanssa kursseistamme. Koska olin saanut siitä aiemmin tehdystä testistä hyväksi onnekseni täydet pisteet, ei minun tarvinnut ottaa ollenkaan englanti vieraana kielenä -kursseja ja sain siis valita ihan mitä kursseja vain halusin. Sain myös valita niitä vuosikurssista riippumatta, joten minulla onkin nyt kaikilta kolmelta vuosikurssilta joitakin kursseja. Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, että sain valita ihan mitä vain kursseja, se on aina paljon mukavampaa, kuin jos pitäisi vain tietyt kurssit valita.
Perjantaina illalla oli sitten vielä ylioppilaskunnan järjestämä Best of British tapahtuma ylioppilaskunnan uusituissa tiloissa, jonka jälkeen lähdimme kaupungille joukolla ja City Bar-nimiseen paikkaan, jossa oli erityinen Welcome Party meille kansainvälisille opiskelijoille. Lähdin tuonne aiemmin illalla olleeseen tapahtumaan itävaltalaisen tytön kanssa, ja sitten siellä tapasimme näitä muita saksalaisia ja jatkoimme sieltä tuonne City Bariin. Jonotellessamme siinä sain tietää täällä olevan myös muita suomalaisia minun lisäkseni, ja tapasinkin erään nuoren naisen siinä jonossa. Emme kuitenkaan kovin syvällistä tai kauaskantoista keskutelua saaneet aikaiseksi, kaipa olimme niin erilaisia, mutta oli kuitenkin lohduttavaa tietää, ettei ole ihan ainoana suomalaisena edustamassa.
En kuitenkaan viitsinyt hirvittävän myöhään tuolla City Barissa loppujen lopuksi viipyä, kun seuraavana aamuna olisimme menossa ensimmäiselle yliopiston järjestämälle retkelle naapurikaupunkeihin, tällä kertaa kohteena oli Stratford-upon-Avon, joten lähdimme yhden saksalaisen tytön kanssa hieman aiemmin kotiin, kun muut jäivät vielä juhlimaan. Tähän onkin taas hyvä lopettaa, sillä tuolle Stratfordin reissulle on parempi tehdä suoraan oma merkintänsä, siitä todennäköisesti tulee myös aika pitkä (ja kuvilla varustettu).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti